Belgrad ATP250 R16, Heliövaara/Glasspool – Behar/Escobar 4-6, 3-6

Ei riittänyt valitettavasti meidän pelintasomme tänään voittoon asti. Vastustajat olivat selvästi hyvällä itseluottamuksella ja pelipäällä liikkeellä, eikä meiltä puolestaan löytynyt ässiä hihasta. Yksinkertaisesti vastustajat olivat tänään selvästi parempia ja ansaitsivat voittonsa. Ei siis auta muuta kuin jatkaa treeniä ja yrittää ensi viikolla uudestaan.

Oli jossain määrin odotettavissa, että upeasti sujuneen helmikuun jälkeen massakauden alku voisi olla meille vaikeaa aikaa tuloksellisesti. Siinä mielessä Marrakeshin ensimmäisen kierroksen tappio harmittikin niin paljon, sillä vastustajat olivat lyötävissä, eikä tulevissa kisoissa helppoja vastustajia juurikaan olisi tulossa vastaan. Sen verran kovia kisoja ovat nimittäin nämä 250:set massalla keväällä. Ja vähän turhan kovaan pyöritykseen jouduimmekin tänään.

Matsin alku venähti ehkä hieman myöhemmäksi kuin etukäteen ajattelimme, mutta toisaalta kello 17:ään mennessä tuuli oli ehtinyt vähän tyyntyä, eikä lämpötilakaan ollut vielä laskenut kovin paljoa alle 10 asteen. Teimme päivällä hyvät bollaukset, jossa lyönti tuntui suorastaan täydellisen hyvältä, mutta jostain syystä se tunne ei tänään jatkunut matsin alkaessa.

Lloydin ensimmäinen syöttövuoro meni heti tiukalle, mutta hyvä syöttö no-ad -pisteeseen piti meidät edellä. Escobar meinasi loukata itseään osuessaan pyyhetelineeseen hakiessaan smashiäni kentän takakulmasta, mutta nopea fysiotauko ensimmäisen gamen jälkeen paljasti, ettei sen suurempaa vahinkoa ollut tapahtunut. Kentän sivuilla ei tosiaankaan ollut täällä Belgradissa keskuskenttää lukuun ottamatta mitenkään kovin paljoa tilaa, joten Escobar pyysikin tuomaria siirtämään pyyhetelineet kokonaan pois kentän laidalta, jotta uutta kolaria tapahtuisi.

---

Seuraavat gamet olivat hyviä syötönpitoja kaikilta, kunnes 3-3 -tilanteessa minun syöttövuoroni oli vähän vaisu. Pari missattua ykköstä kostautui, minkä lisäksi tein kämmeneltä kaksi harmillista neutraalin tilanteen virhettä; toinen pari senttiä leveäksi ja murtopallossa toinen juuri ja juuri verkkonauhaan. Palautukseni tuntui kuitenkin loppuerän hyvältä ja pääsimmekin vähän paremmin mukaan peliin kahdessa viimeisessä palautusgamessa. Lloyd seivasi eräpallon 3-5 -tilanteessa ässällä, minkä jälkeen löin 4-5 -tilanteessa Escobarin syötössä kolme erinomaista palautusta ja 30-30 -tilanteessa superhyvän kämmenlinjan tuoden meille kaksi murtopalloa. Ensimmäisen Escobar selvitti hyvällä syötöllä, ja no-ad -pisteessä painava kämmenpalautukseni meni vain senttejä pitkäksi. Se kun olisi pysynyt sisällä niin olisi tullut varmasti ihan erilainen matsi.

Nyt kuitenkin jatkettiin matsia takaa-ajajan roolissa. Eikä toinen erä tuonut tilanteeseen muutosta. Vastustajat palauttivat todella hyvin ja mursivat Lloydin syötön heti ensimmäisessä gamessa. Lopun tuntua oli ilmassa viimeistään siinä vaiheessa, kun hävisimme Lloydin syötön uudestaan 1-3 -tilanteessa, mutta taistelimme yhden murron takaisin. Sen perään tuli minulta vahva syöttövuoro ja tilanne oli enää 3-4. Mutta Escobar jatkoi hyvää syöttämistään varsinkin Lloydin ruutuun, ja lopulta matsi ratkesi, kun vastustajat mursivat Lloydin syötön vielä kolmannenkin kerran 3-5 -tilanteessa. Matsi ja kisamme oli ohi tunnissa ja kymmenessä minuutissa.

Ei meillä oikein realistisesti ollut tänään missään vaiheessa voitto lähellä. Toki ensimmäisen erän vastamurto 4-5 -tilanteessa olisi voinut muuttaa matsin kulkua, mutta kyllä me olimme omissa syötöissämme selvästi enemmän pulassa kuin vastustajat. Varsinkin Escobar oli palautuksissa todella vahva, emmekä oikein löytäneet oikeaa taktiikka hänelle syöttäessä. Beharkin onnistui muutaman kerran varsinkin lobbipalautuksissa hienosti, eikä hän suuremmin mitään tyhmyyksiä tehnyt muutenkaan. Ja verkolla Behar oli selvästi kentän paras tänään.

Omassa pelissä paistoi tänään jollain tavalla poikkeuksellisesti pieni epävarmuus. Palautuspeli oli selvästi parempaa kuin Marrakeshissa tai Marbellassa, mutta verkolla olo tuntui jostain syystä vähän hitaalta ja epästabiililta. Syöttäminen ei myöskään ollut ihan yhtä tehokasta kuin treeneissä viime päivinä. Ja takakentältä koin varsinkin krossiralleissa ihmeen suurta painetta hakea ratkaisuja liian nopeasti linjaa pitkin. Joskus vastustajien aiempien pelien katsomisella voi olla jopa negatiivinen vaikutus, sillä jotenkin mielessäni pyöri niin vahvasti Beharin väliinmenot, että halusin nyt koko ajan välttää noita tilanteita. Ja lopputuloksena hän ei mennyt minua vastaan väliin oikeastaan kertaakaan.

Ja kyllähän se on todettava, että treeniä massakentällä tarvitaan lisää. Oli ehkä vähän harmi, että pelasimme ensimmäisen matsimme jo tänään maanantaina, sillä pari päivää lisää treeniä ja varsinkin treenipisteitä olisi voinut tehdä meille hyvää. Nyt liikkumisen ajoitus verkolla ja yleinen oikean aggressiivisuustason löytäminen olivat vähän hukassa. Eikä sen pitäisi niin mennä, että vastustajilla on kuudessa meidän kymmenstä syöttövuorostamme murtopalloja. Silloin on vain liian vaikea voittaa.

Joten treeniä onkin nyt tehtävä, ja nimenomaan massalla. Kotiin olisi kiva tulla pariksi päiväksi, mutta tässä kohtaa se ei varmasti palvelisi tulevia kisoja parhaalla mahdollisella tavalla. Belgradissa olisi periaatteessa tarjolla treenivastuksia seuraavat päivät, mutta sää näyttää tosi kehnolta, joten päätimme ottaa huomiseksi aamulennon Lontooseen ja jatkaa treeniä siellä seuraavat viisi päivää yhdessä Lloydin kanssa. Pääsemme Lontoossa ainakin pariksi päiväksi brittivalmentaja Louis Cayerin oppeihin, minkä lisäksi ainakin John Peers tulee mukaan treeneihimme, joten taso on varmasti korkea. Lisäksi säästöä tulee ainakin hotelliöiden osalta, kun kisajärjestäjien maksama majoitus täällä Belgradissa loppuu sääntöjen mukaisesti heti tappion jälkeisenä päivänä.

Lontoon treenileirin jälkeen on sitten toivottavasti myös selvää, missä pelit jatkuvat viikon päästä. Olemme Munchenin ATP250-kisassa toisella varasijalla ja Estorilin ATP250-kisassa neljännellä varasijalla, joten mahdollisuuksia noihin kisoihin pääsemiseksi on, mutta repair-sääntö voi kyllä vaikeuttaa meidän mahdollisuuksiamme. Repair-säännöllähän pelaaja, jonka pelipari vetäytyy, saa etsiä itselleen kisaa edeltävään perjantaihin asti uuden parin, jonka kanssa he pysyvät pääsarjassa niin kauan kuin uuden parin kanssa laskettu yhteisranking on parempi kuin ensimmäisellä varasijalla olevan parin yhteisranking. Pelaaja saa tehdä tämän repairin neljä kertaa vuoden aikana, ja me tarvitsisimme siis kaksi kokonaista vetäytyvää paria edeltämme Munchenistä, jotta paikka aukeaisi. Mutta odotellaan rauhassa perjantaita, jolloin homma viimeistään selviää. Jos paikka ATP-kisoihin ei aukea, niin CH-kisojakin on ensi viikolla tarjolla joko Roomassa tai Ostravassa.

Tulevat päivät jatketaan siis kovaa treeniä Englannissa, ja eiköhän se massapeli sieltä pian kunnolla löydy. Fakta on, että tällä tasolla vastustajatkin osaavat pelata joskus aika hiton kovalla tasolla, joten ei parista tappiosta tarvitse taaskaan mitenkään huolissaan olla. Puolet pelaajista tippuu joka kisassa heti ensimmäisellä kierroksella, joten tappiot kuuluvat väkisinkin tennispelaajan elämään. Luvassa on kuitenkin vielä useampi kisa massalla ennen Roland Garrosia, joten hyvä tästä tulee. 😊