No niin, jälleen ollaan enää yhden yön päässä otteluiden alkamisesta. Tällä kertaa muutaman kotona vietetyn päivän jälkeen matka jatkui Kazakstaniin, jossa pelataan yksi vuoden kovatasoisimmista ATP500-kisoista. Oma ranking on kehittynyt sen verran mukavaan suuntaan, että olemme kovasta tasosta huolimatta Lloydin kanssa nelossijoitettuja. Avauskierroksen vastus on kuitenkin silti todella paha, sillä saamme tiistaina vastaamme puolalaisparin Hurkacz/Zielinski.
Palasin Metzistä kotiin vielä myöhään sunnuntain ja maanantain välisenä yönä viikko sitten, sillä onhan se kiireiseen kisakalenteriin mukava mahduttaa jokainen mahdollinen yö omassa sängyssä. Arkiviikko kotona meni kuitenkin jälleen hujauksessa, ja pian olikin jo aika pakata laukut uudestaan. Tennisbägini on tosin edelleen kadoksissa Metzin menomatkalta, joten pakkauksen osalta sai käyttää hieman luovuutta ja hankkia myös jonkin verran uusia varusteita matkalle mukaan. Lento Astanaan kulki tällä kertaa Frankfurtin kautta, ja vaikka aamulento oli varsin aikainen, niin onneksi lähtörutiinit alkavat olla sen verran hyvin hallussa, että herätyskellon soitto 1,5 tuntia ennen lennon lähtöä riitti tälläkin kertaa mainiosti.
Perillä Astanassa odottivat tutut puitteet, sillä tämä on jo neljäs kertani samalla kisapaikalla Kazakstanin kansallisessa tenniskeskuksessa. Kaupungin nimi on kyllä vaihtunut välissä Nur-Sultaniksi ja nyt juuri äskettäin takaisin Astanaksi, mutta muuten kaikki näyttää samalta. Kerran pelasin täällä CH-kisan ulkokentillä aiemmalla urallani vuonna 2011, minkä lisäksi olen nelinpeli mielessä ehtinyt tänne CH-kisaan 2019, ATP250-kisaan 2020 ja nyt siis ATP500-kisaan.
Jo viime vuonna taisinkin jo kirjoittaa, että pidän näitä Astanan kisajärjestelyjä yhtenä kiertueen parhaista, enkä kyllä ole edelleenkään eri mieltä. Olin jopa valmis äänestämään viime vuonna tämän kisan vuoden parhaaksi pelaamakseni ATP250-kisaksi ATP:n pelaajaäänestyksessä, mutta koska kisalla ei vielä tuolloin ollut vakituista lisenssiä kisakalenterissa, ei ääntäni valitettavasti laskettu. Tänä vuonna Astanalla virallinen lisenssi ATP-kisan järjestämiseen kuitenkin on, ja vaikka tuo lisenssi oikeuttaa normaalisti ATP250-kisan järjestämiseen, niin Pekingin ATP500-kisan peruunnuttua olivat kazakstanilaiset valmiita nostamaan tämän vuoden kisan arvoa ylöspäin. Ja aika kovan pelaajakattauksen saivatkin paikalle.
Aivan kaupungin paraatipaikalla sijaitseva tenniskeskus ei välttämättä katsomokapasiteetiltaan vedä vertoja muille ATP500-kisoille, mutta pelaajien kannalta kenttätilanne on kuitenkin ihan riittävä. Keskuskentälle mahtuu vajaat 3000 katsojaa, ja siinä mielessä katsomo on varsin suuri, että se on täysin kiinteä. Yllättävän harva sisäkisa ATP-tasolla pelataan nimittäin oikeassa tennishallissa. Omaan mieleeni tulee vain Tukholma tämän kisan lisäksi. Keskuskentän lisäksi toisella puolella hallia on kolme kenttää, joista kaksi on treenikäytössä ja yksi toisena matsikenttänä, minkä lisäksi toisessa hallissa on lisää treenikenttiä.
Pelialusta on jopa todella karheapintainen kova kenttä, jonka pomppu on varsin hidas. Jotenkin pallo kuitenkin lentää täällä ilmassa hieman tavallista nopeammin ja pidemmälle, vaikka korkeutta merenpinnasta ei olekaan kuin noin 350 metriä. Ehkä todella kuivallakin ilmalla on jotain vaikutusta? Pääosin peli on kuitenkin sisätennikseksi hidasta, varsinkin kun pallot kuluvat. Kisapalloina on tällä kertaa käytössä Dunlop Fortit, mikä on ATP-kisoissa harvinaista herkkua. Ainakin omasta mielestäni ne ovat nimittäin parhaan tuntuman antavat pallot, mitä rahalla saa. Tai ehkä niihin on vain tottunut, sillä pelaamme Suomessa kaikki kansallisen tason kärkitapahtumat ja myös Davis Cupi kyseisillä palloilla.
Pallot ja alusta sopivat meidän peliimme Lloydin kanssa siis todella hyvin, joten siitä ei menestyksen pitäisi jäädä kiinni. Yhteispeli synkkaa ja Lloydillakin on erinomainen treeniviikko Lontoossa alla. Olemme päässeet pelaamaan treenipisteitä täällä Astanassa sekä parien Pütz/Venus että Granollers/Zeballos kanssa, joten treenivastuksien osalta olemme hakeneet kovaa haastetta, mikä kehittää monesti kaikista parhaiten. Ei pitäsi matsivastustajienkaan tuntua sitten niin toivottoman pahoilta.
Kova haaste on silti ensimmäisellä kierroksella kuitenkin edessä, sillä pari edelliskertaa meidät kukistanut Zielinski pelaa tällä viikolla yhdessä puolalaisen Hurkaczin kanssa. Hurkacz on kaksinpelissä pyörinyt top10-sijoituksen ympärillä pitkälle toista vuotta, eikä hän nelinpelissäkään mikään untuvikko ole. Taskusta löytyy esimerkiksi tältä vuodelta kaksi ATP-nelinpelititteliä, joista toinen ATP1000-kisasta Miamista, minkä lisäksi kahdessa muussakin ATP1000-kisassa hän on ollut semifinaalissa. Jälkimmäinen noista semifinaaleista tuli nimenomaan Zielinskin kanssa Montrealissa.
Zielinskilläkin nousu rankingissa on ollut vahvaa tämän vuoden aikana, ja kuten Metzissä tuli todettua, varsinkin hänen syöttönsä palauttaminen on vaikeaa. Voitimme nimittäin koko ottelussa vain yhteensä neljä pistettä hänen syöttövuoroissaan. Lähes kaksimetrinen Hurkaczkaan ei ole mikään hassumpi syöttäjä, joten huomenna saa kyllä mielellään ottaa palautuksissa vähän riskiäkin, sillä pelkästään reagoimalla ja palloa takaisin tuuppaamalla ei välttämättä pitkälle pötkitä. Toisaalta Hurkacz ei välttämättä verkkopelaajana ole aivan yhtä aktiivinen kuin esimerkiksi Zielinskin vakiopari Nys, joten toivottavasti tuon myötä palautuksille aukeaa vähän tavallista enemmän tilaa. Sen lisäksi kenttä on hidas, mikä myös mahdollistaa palloihin pääsemisen vähän tavallista paremmin.
Omassa pelissämme syöttämisen laadun tulee olla korkealla, sillä kakkossyöttöpisteitä ei sovi liian montaa per game antaa. Hitaalla kentällä vastustajat rankaisevat niistä armotta. Tulen todennäköisesti käyttämään hieman tavallista enemmän ns. regular-syöttökuviota, sillä tilastojen valossa Zielinskiä vastaan se tuottaa voitettuja pisteitä aika paljonkin enemmän kuin ns. i-kuvio, jossa syöttäjän pari aloittaa pisteen kyykystä keskiviivan päältä. Olemme myös hinkanneet harjoituksissa volleykuvioita lihasmuistiin oikein reilusti, jotta huomenna mahdollisimman moni neutraali volley löytäisi Zielinskin rystyn, joka on takakentältä vastustajatiimin selvästi heikoin lyönti. Yritetään siis tehdä matsista mahdollisimman paljon meidän näköinen ottelu, jossa hallitsemme verkkopeliä ja pidämme omista syötöistämme tarkasti huolta.
Ottelumme on tiistaina ohjelmassa kolmantena matsina kentällä 1 paikallista aikaa ei ennen kello 14. Astanassa ollaan kolme tuntia Suomen aikaa edellä eli jos meitä edeltävät kaksinpelit eivät kovin pitkälle veny niin ennen puoltapäivää ollaan Suomen aikaa kehissä. ATP500-kisoista on tarjolla televisiointi kaikista otteluista muun muassa Eurosport Playerin ja TennisTV:n kautta, joten halukkaille on taas laadukasta kuvaa näkyvillä. Toivottavasti myös peli on yhtä laadukasta, ja matsit jatkuvat pitkälle loppuviikkoon. Vamos!
Mitä noi ATPxxx kilpailut käytännössä tarkoittavat? Jos tuo on pari vuotta sitten ollut 250 ja nyt 500. Onko kyse vain kisajärjestäjän ja ATP organisaation kaupankäynnistä vai onko itse kisassa jotain erilaista?
Ja tulevatko pelaajat vain oman kalenterinsa ja kisasta saatavien pisteiden perusteella paikalle? Vai lähdetäänkö pelaamaan sijainnin ja järjestelyiden takia?
Lähtökohtaisesti ATP250 ja ATP500 kisat eroavat eniten palkintorahan ja jaettavien pisteiden osalta. Puitteille kuten katsomokapasiteetille ja muille järjestelyille on myös ATP500-tasolla selvästi korkeammat standardit. Mutta taustalla on kai paljon muutakin. Ymmärtääkseni esimerkiksi kisajärjestäjien lisenssit mahdollistavat vain jommankumman järjestämisen, ja esimerkiksi ATP500-kisojen lisenssit ovat todella haluttuja. ATP250-kisojen järjestäminen on sen sijaan jopa aika monessa paikassa kannattamatonta toimintaa.
Pelaajat saavat toki itse suunnitella omat kisakalenterinsa, mutta top30-kaksinpelaajille on tiettyjä minimimääriä ATP500-kisoja, jotka heidän tulee vuodessa pelata. Ja aika paljon varsinkin ATP250, mutta myös ATP500-kisoissa järjestäjät joutuvat kärkimiehille maksamaan starttirahoja nykypäivänä myös. Eli pelaajia houkutellaan paikalle myös monien satojen tuhansien shekeillä.
Toivottavasti on tulossa hyvä suomi-tennis viikko kun Emilkin on mukana Astanan kekkereissä. Kova on kaavio hänelläkin, mutta luotetaan , että niin Emil kuin tekin selviätte pitkälle loppuviikkoon. Tsemppiä niihin!
Ps. Mainitset syöttökuviosta. Onko koskaan parisi syöttö osunut sinuun tai päinvastoin kun ollaan esim. keskiviivan kohdilla? Muistan esim. Bryanin syöttäneen kerran veljensä oikein kunnolla kumoon ja Kontinen/Peers vastustajan tuupertuneen toviksi saatuaan pallon takaraivoon. Epäilemättä 200 km/h sattuu….
Todellakin toivotaan näin! Myös Ranskan challengerissa ja muutamassa ITF-kisassa on suomalaisväriä kentällä tällä viikolla.
En kyllä muista, että syöttö olisi minun päähäni osunut tai että minun syöttöni olisi johonkuhun osunut. Kyllähän siinä aika lähellä ollaan, mutta toisaalta ammattialsilla syötötkin ovat yleensä aika tarkkoja. 🙂
Kiva tervetuliais – lahja. Nauttikaa pelistä!
Näin tehdään! 💪
Rennosti vaan, niin hyvä tulee.
Ehti jo teiltä tulla vähän ikäväkin…