Jesss! Tiukka ja kovatasoinen ottelu todella pahaa ensimmäisen kierroksen vastusta vastaan päättyi lopulta hienoon taisteluvoittoon. Pidimme Lloydin kanssa tiimihengen erittäin hienosti kasassa myös epäonnistumisten hetkillä, ja ansaitsimme lopulta tärkeän avausvoiton. Huomenna huilataan ennen kuin matsit jatkuvat joko torstaina tai perjantaina, kun vastaan tulee joko Cerundolo/Coria tai Ivashka/Popyrin.
Viime päivien treeni on ollut laadukasta, ja peli on tuntunut päivä päivältä paremmalta. Saimme hyvää kiritystä kovan tason treenivastustajilta, ja vaikka Roland Garrosin pelikentille ei ollakaan lauantain jälkeen päästy lyömään, niin olosuhteet noin muuten ovat alkaneet tuntua kotoisilta. Pidin eilen maanantaina tietoisesti vähän kevyemmän päivän, mutta muuten treenimäärät ovat olleet usampaa tuntia päivässä. Ja kyllähän se näkyy siinä, että peli tuntuu olevan tikissä.
Saimme avausottelun kalenteriin siis heti tänään tiistaiksi, mikä sopi meille varsin hyvin. Olemme aina olleet hyviä avausotteluissa, eli nopeita sopeutumaan. Tänään matsia edeltävässä aamubollauksessa lyönti tuntuikin ihan timanttiselta, ja nautin oikein silmin nähden jokaisesta painavasta osumasta. Ihan poikkeuksellisen hyvä tunne oli lyömisessä. Matsimme oli ohjelmassa päivän neljäntenä otteluna, ja vaikka saimme odotella kentälle pääsyä aina iltapäiväviiteen asti, niin kun kutsu kentälle kävi, niin kaikki oli valmista.
Olimme Lloydin kanssa kumpikin hienosti läsnä matsissa heti alusta alkaen, ja jo matsin ensimmäinen piste oli minulta ihan parhaita koskaan. Vahva palautus, kova kämmen linjaan ja ihanan pehmeä rystylobbi Miedlerin yli. Saimmekin vastustajien ensimmäiset syöttövuorot heti hyvin paineistettua, ja vaikka ensimmäinen murtopallo 1-1 -tilanteessa ei tuonut tulosta, niin 2-2 -tilanteessa mursimme Erlerin syötön nollille. Matsi tuntui olevan tuossa kohti tosi hyvin hallussa, sillä myös omat syötöt tulivat kotiin vakuuttavasti.
4-3 -tilanteessa nousimme tärkeästi 0-30 -tilanteesta pitoon minun syöttövuorossani, minkä jälkeen Lloyd pääsi pian syöttämään erää kotiin 5-4 -tilanteessa. Tuohon kohtaan teimme kuitenkin erän ensimmäiset ja oikeastaan ainoat pahemmat mokat, sillä ensin Lloyd otti 30-30 -tilanteessa Erlerin pitkäksi menossa olleen palautuksen ilmasta lyöden oman volleynsa leveäksi, minkä jälkeen murtopallossa minäkin tein ihan samanlaisen mokan verkolta, kun en tajunnut olla lyömättä Miedlerin karannutta pokapalautusta vaan löin myöhästyneen volley pitkäksi. Yhtäkkiä oltiin siis tasoissa.
Erityisesti Bordeaux’n kisassa teemana ollut vastoinkäymisiin reagointi oli jälleen avainasemassa pelin tulevan kulun kannalta. Emme antaneet tuon hävityn syöttövuoron vaikuttaa pelaamiseen, vaan pelasimme itsemme hyvällä sykkeellä tie breakiin. Emmekä päästäneet tuossa tie breakissa vastustajia kertaakaan edelle. Otimme yhteensä neljä minibreikkiä muutamalla erinomaisella palautuksella, ja vaikka annoimme kumpikin yhden per mies takaisin, niin lopulta tie break tuli kuitenkin kotiin melko selvästi, mutta sitäkin tärkeämmin 7-3.
Vaihdoimme toiseen erään syöttöpuolia, kun halusimme Lloydin tuttuun tapaan syöttämään ensin, mutta ei varmaan olisi kannattanut. Pelimme kulkee yleensä selvästi paremmin, kun minä syötän myötä- ja Lloyd vastatuuleen, mutta toinen erä mentiin nyt toisin päin. Jouduimmekin pelastamaan kaksi murtopalloa heti Lloydin ensimmäisessä syöttövuorossa, mutta tuon tuoman momentumin myötä pelasin sitten seuraavan palautusvuoron ihan täydellisesti, ja siirryimme 2-0 -johtoon. Matsi oli tässä kohtaa erittäin hyvin hallussa, mutta epäonninen tuomarivirhe 15-15 -tilanteessa ja Miedlerin kaksi huippupalautusta perään toivat vastustajille murron takaisin, ja erä tasoittui.
Vastustajat saivat tuosta murrosta selvästi henkeä päälle, ja pelasivatkin myös 3-3 -tilanteessa erinomaisen palautusvuoron minun syötölläni. Laitoin neljä ykköstä kenttään, mutta tuloksena oli puhdas murto vastustajille. Pääsimme heti seuraavassa Erlerin syötössä vielä luomaan painetta 0-30 -tilanteen myötä, mutta hän sai hyvillä syötöillä pidettyä. Ja niin sai myös Miedler 5-4 -tilanteessa, mikä tarkoitti sitä, että kolmanteen erään mentiin.
Grand Slameissa kolmas erä pelataan perinteiseen tyyliin pitkänä, ja vuorossa olikin kovaa taistelua. Itävaltalaiset pelasivat heti erän alkuun vahvan palautusvuoron murtaen Lloydin syötön, ja tilanne alkoi olla kannaltamme vähän tukala. Minun syöttönikin 0-2 -tilanteessa meinasi mennä vaikeaksi, mutta onneksi 15-30 -tilanne kääntyi pidoksi. Ja laitoimme sen perään armottoman paineen Miedlerin syöttöön, ja otimme lähes tahdonvoimalla murron takaisin tasoittaen tilanteeksi 2-2 ison tuuletuksen säestämänä.
Seuraavat pari pitoa olivat taas pienen tauon jälkeen vakuuttavia, myös minun puhdas pitoni 3-3 -tilanteessa. Erän ja koko ottelun ratkaisupaikaksi muodostui Miedlerin syöttö 4-3 -tilanteessa, kun kaivoimme pari mahtavaa taistelupistettä kotiin, ja jopa Lloyd innostui tuulettamaan murtoa. Tarvittiin kuitenkin vielä se yksi pito ratkaisuun. Itävaltalaiset pelasivat tuohon gameen kaksi hyvää pistettä, mutta sekään ei riittänyt. Miedlerin lobbipalautus ensimmäisessä matsipallossamme jäi liian lyhyeksi, ja pääsin iskemään meidät helposta paikasta toiselle kierrokselle. Tuuletukset tulivat koko sydämen kyllyydestä, sillä kyllähän Grand Slam -matsivoitot ovat tennispelaajalle sitä parasta huumetta.
Fiilikset olivat heti matsivoiton jälkeen siis aika tapissa, mutta vuorossa oli kuitenkin vielä huolelliset jäähdyttelyt, tankkaukset, mediahaastattelut ja fyssarin käsittelyt ennen paluuta hotellille. Pelaajien salilla Philippe Chatrier -kentän uumenissa oli kaiken lisäksi varsin hyvät Suomi-meiningit, kun Emil voitti melkein samanaikaisesti oman tiukan kaksinpelinsä. Kyllähän se ainakin jollain tasolla tuo varmaan meille kaikille tai ainakin minulle lisäbuustia pelaamiseen, kun on iso tuttu porukka mukana kisoissa. Nytkin söimme isolla joukolla lounasta yhdessä ennen matseja, ja kun olemme Emilin ja Patrikin sekä heidän tiimiensä kanssa vielä kaiken lisäksi samassa hotellissa yötä, niin vastaan tulee tuttuja ihan koko ajan. 😊
Mutta palataan vielä hetkeksi tämän päivän matsiin. Vastus oli rehellisesti sanoen varmasti yksi pahimmista, mitä sijoitetulle parille voi ensimmäisellä kierroksella tulla vastaan, mutta selvitimme tuon testin lopulta kunnialla. Oli tiedossa, että itävaltalaiset pelaavat tosi hyökkäävää peliä myös palautuksissa, ja on todennäköistä, että emme jokaista syöttövuoroamme pysty pitämään. Pitikin siis pystyä pitämään pää kasassa alusta loppuun asti ja jaksaa keskittyä pelaamiseen pallo kerrallaan. Oikeisiin asioihin sitoutuen.
Ja olen kyllä erityisesti sitoutumisen osalta meidän tiimistämme tosi ylpeä. Pysyimme lähes ennätyksellisen hyvin kasassa henkisesti, lähellä toisiamme, vaikka vastoinkäymisiä mahtui ottleuun useampiakin. Pari viikkoa sitten reaktio hävittyihin syöttöihin olisi helposti ollut hieman masentuneempi, mutta nyt jaksoimme jatkaa mitään muuttamatta peliä piste kerrallaan ja katse eteenpäin käännettynä. Olemme yksi kiertueen parhaita palauttajia, ja kun vain uskomme itseemme niin edes murron perässä oleminen ei tosiaankaan tarkoita sitä, että erä on menetetty.
Emme mielestäni edes syöttäneet mitenkään huonosti tänään, mutta vastustajat mursivat meidät silti neljästi. Ykkössyötön onnistumisprosentti oli 71, ja ainoastaan toisessa erässä voittoprosentti hieman kyykkäsi. Jostain syystä tunsin pohkeissani hieman kipua toisen erän syötöissä, mikä näkyi pienenä tehon laskuna, mutta onneksi kolmanteen erään löytyi oikeat cocktailit, ja uskalsin taas käyttää jalkoja normaalisti.
Palautuspeli oli varsinkin minulta ihan massakauden parasta laatua, ja muutenkin takakentältä tekeminen oli tosi laadukasta. Valmentajani Boris muistutti minua lobbien käytöstä ennen matsia, ja onnistuinkin niissä hienosti parissa tärkeässä paikassa. Verkolta pelaaminen ei kuitenkaan rehellisesti sanottuna ollut ihan niin virheetöntä kuin olisin toivonut, mutta onneksi voitto ei jäänyt tuosta tänään kiinni. Pitää vain jatkaa verkkopelitreenejä ja yrittää päivä päivältä kehittyä paremmaksi.
Lisää treeniä onkin ohjelmassa heti keskiviikkona, kun otteluohjelmassa on luvassa yksi välipäivä. Toinenkin välipäivä on mahdollinen, jos huomisessa matsissa, jossa tulevia vastustajiamme ratkotaan, Cerundolo/Coria pari voittaa parin Ivashka/Popyrin. Seuraava matsipäivämme selviää siis vasta keskiviikkona illalla. Lloydilla on ohjelmassa tulevina päivinä myös sekanelinpeliä, mutta itse jätin tuon tällä kertaa väliin, sillä halusin keskittyä täysillä neluriin ja lentää mahdollisen tappion jälkeen heti kotiin perheen luokse.
Tänä iltana kelpaa siis mennä hyvällä mielellä nukkumaan, mutta samalla on hyvä muistaa, että tämä kisa on vasta hädintuskin alkanut. Peli on siinä kunnossa, että rahkeet riittävät mihin vain, mutta silti tärkeintä on edetä päivä ja matsi kerrallaan. Allez!
Olihan upeeta katseltavaa taas pelinne! 💪🔥 Taas tuli kiikkustuoliin huivi kaulassa kerrottavaa jälkipolville! ”Muistan kuin eilisen päivän, kun Roland-Garrosissa näin Harrin syöttäessä ensimmäisessä erässä viimeistä syöttövuoroaan, ennen tiebreikkiä, myrskyvaroituksen kaikille vastustajille! ☝️Voi sitä rennon itsevarmaa ilmettä, joka hänen kasvoiltaan loisti! 😎 Nyt nautittiin taas pelistä ja kentällä olosta täysillä uskoen voittoon pienistä notkahduksista huolimatta. Vamos!! 🔥 Kaikesta näki, että tämä peli tuli olemaan heidän pelinsä. Ja olisittepa nähneet kolmannessa erässä parin ekan geimin jälkeen, sen viileän keskittymisen ja taistelutahdon joka heistä huokui tiukassa tilanteessa! 🤩 Heidän kehonkielensä ei jättänyt niinä hetkinä vastustajalle mahdollisuuksia. Siitä on meillä kaikilla oli taas paljon opittavaa! 🤔💪🔥”
Noita mietin peliä katsellessani, enkä ilmeisesti hirveästi erehtynyt analyysiäsi lukiessani. 😊 Mutta halusin vain sanoa katsojan silmin, että tiimityöhönne keskittyminen todella näkyy teidän pelistänne! Timanttisen ryhdikästä tiimiänne ja sen hioutumista kaikilla osa-alueilla on todella upeeta seurata! Kuten jo aiemmin olen sanonutkin. Ootte ihan huippuja! 💪🔥
Eikun samalla tatsilla jatkamaan kohti isoja voittoja ja jos välillä tulisikin takkiin… Niistä hetkistä tulleet oppimisen lahjat vie taas lähemmäs juuri sitä oikeaa hetkeä, jolloin niitä tarvitaan!
Kiva oli myös ennen tätä turneeta lukea isä tyttö laatuaika kisoista! Kuten oli myös katsella sitä teidän perheen yhteistä kisaretkeä. Ne on tärkeitä hetkiä teille elää ja nauttia yhdessä ”tenniselämästä”. Innolla täällä odotellaan kohta tulevien isojen voittojen lisäksi teidän uutta elämänihmettä syntyväksi. Huippua, että saat vaimon tukena siinä urakassa. Wimbledonien voittoja kerätään juhlia myöhemminkin! 😊 Mutta voisihan isyys vapaille olla mukavaa jäädä Roland-Garrosin voitto mukana. 😉 Siihen on kaikki mahdollisuudet ilmassa! 🔥🔥
Jee, kiitos mahtavasta kommentista. Tiimityö se on mikä tässä lajissa kantaa pitkälle, ja toivotaan, että nyt on löytynyt se avain onneen. Kyllähän sitä kelpaisi pienelle isyyslomalle jäädä Pariisin voitto takataskussa. 🙂
The gutsiest of wins in the toughest first round draw possible 💥, playing the virtual 17th seeds who found their game in the second set and you both did brilliantly to wrestle momentum from them in the 3rd set The game to break for 5-3 in the third set was classic #Glassovaara. 💅 Brilliant returning with some deft touches at the net and your floated backhand from the back of the court fairly bamboozled Miedler and forced the error. Does a win in which you had to work hard for bring extra satisfaction? You are now an impressive 11-3 on set tie-breaks this year which must instil great confidence when playing them. 😎
Are you going to get any of the new Yonex kit? The pin striped shorts are 🔥 Yonex have really upped their game this year. 👏 Getting many compliments on social media, men and women.
What are the chances of Lloyd taking over the blog whilst you’re on paternity leave? 😂 He must have picked up some Finnish by now. 🤣
Really tough but well deserved win for us! And it surely feels always extra special when you have to work hard for a win like this time. Even Lloyd showed some emotion! 🙂
I was not here in Paris in time to pick up the new Yonex gear before the tournament but will have another chance on Thursday or Friday. 💪
Chances of Lloyd taking over the blog, 0,1% 😅
Onnea voitosta💪
Komea oli nähdä nousu 3. erän tappiotilanteessa, kun vastustajalla oli kova henki päällä. Osoitti teiltä kovaa henkistä vahvuutta. Pedaali pohjassa vaan nyt seuraavaan matsiin ja siitä sitten päätyyn asti, this is the ”year” 👊
Kiitos! Omastakin mielestäni juuri tuo henkinen kantti kolmannessa erässä oli ihan matsin parasta antia. Lisää tätä! 💪
Kiinnitin erityistä huomiota ekassa erässä teidän pisteiden väliseen toimintaan ja asenteeseen. Sinustakin näki, että nyt mennään eikä meinataan. Muutamassa viime kisassa, joissa tappioita tuli, niin näytti siltä, että on liikaa negativisuutta ajatuksissa. Olet paljon kirjoittanut henkisen puolen tärkeydestä erityisesti tiiminä ja miten yhdessä reagoidaan, kun kaikki ei mene täydellisesti. Nyt näytti paremmalta sen suhteen.
Välillä en pystynyt katsomaan otteluanne vaan vain seuraamaan pisteiden etenemistä. Itselle ehti jo ne negatiiviset ajatukset tulemaan – sekä teidän että Emilin ottelu osalta…. 3. Erässä 3-3 tilanteessa vasta pääsin taas katsomaan. Sitten näyttikin taas hyvältä. Palautuspelisi tosiaan kokonaisuudessaan näytti paremmalta kuin monessa tämän vuoden ottelussa. Muutamat volleyvirheet pois jatkossa, niin taas on kaikki mahdollista. Jäi suomalaisena hyvä fiilis kahden tiukan taisteluvoiton jälkeen 🙂 Samalla asenteella vaan eteenpäin!!
Se on juuri näin! Henkisen puolen taistelujahan tennismatsit korkealla tasolla pääosin ovat. Ja nelurissa tuo tiimityö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat todella paljon. Hienoa, että olemme Lloydin kanssa löytäneet oikeat keinot pysyä kentällä yhdessä, ja kun pelikin kulkee niin annetaan mennä vaan. 💪
Huhheijaa, olipa tiukka vääntö ja taistelu! Onnittelut siis hienosta voitosta! Helppoja pitoja ei kumpaankaan suuntaan kovinkaan monta ollut, joten fokus ja mentaalinen puoli pelasi tänään tosi isoa roolia. Pelasitte kuitenkin eilen juuri niinkuin huippuparit pelaavat ja väkisin puskitte lopussa vastustajista ohi. Taas yksi sulka hattuun, mutta matka senkus jatkuu. Palautit eilen ihan peevelin hyvin ja ykkönen tippui kivasti kenttään. Siitä on totta tosiaan hyvä jatkaa, sillä olitte tiiminakin erinomaisessa vireessä!
Katsoin ennen teidän matsia tuota Empun peliä ja siinä Arne Six ja Jarkko Nieminen totesivat, että Pariisissa vallitseva lämmin keli ja RG:n kentät tekevät olosuhteista nopeat, ja että pelataan käytännössä kovilla kentillä jossa voi liukua. Oliko itselläsi sama fiilis?
Tiukka taisto ja kova vääntö. Mutta voitto maistuu sitäkin makeammalle! Ei tule helpolla pisteet tänä vuonna Pariisissa, sillä minun ja monen muunkin pelaajan mielestä pallot ovat jostain syystä tällä kertaa tosi pehmeät ja hitaat. Allekirjoitan kyllä sen, että aurinkoisena hellepäivänä Roland Garrosin kentät ovat yleensä varsin nopeat, mutta tällä kertaa pallot kyllä selvästi tuntuvat hidastavan peliä.
olipas ottelu, mutta juuri niin tiukka kuin GS tasolla osaakin odottaa! onnittelut voitosta 🥳🎾🇫🇮 kyllähän sitä kotikatsomossakin sitä villimmin tuulettaa, mitä tiukempi voitto 😄
olit pukeutunu kokomustaan, toki oranssit lenkkarit kivasti piristi asua. eikö yonexin RG kuviot oikein sopineet, vai etkö vielä ehtinyt saada niitä? 😁 muilla yonexilaisilla näin asut, niin onhan ne vähän jännät tänä vuonna 😅
Jee, kiitos onnitteluista! Tuuletukset olivat paikallaan. 🙂
Saan tosiaan yleensä GS-kisojen yhteydessä uudet varusteet Yonexilta, mutta tulin tällä kertaa sen verran myöhään paikalle, että olivat jo ehtineet sulkea tuon jakelupisteensä. Mutta onneksi se avataan uudestaan huomenna torstaina eli loppukisan ajan saan kyllä pelata uusissa vaatteissa. 🙌😎
”Emme mielestäni edes syöttäneet mitenkään huonosti tänään, mutta vastustajat mursivat meidät silti neljästi. ”
Taisin lukea eräästä blogista tämän turnauksen karvapallojen hitaudesta ja vastaanottajien edusta. Näköjään se toteutui täsmällisesti. Jotkut osaa ennustaa…
Hehe, ihan kuin olisi jonkun asiantuntijan blogi kyseessä. 😉
Mahtavaa! Koko illan tuli pelin jälkeen välituuletuksia tehtyä ja ei edes uni meinannut tulla silmään, kun oli niin hyvä fiilis ja onnellisuus siitä, että teidän pelit jatkuu. Ehkä tämä fanitus alkaa olemaan epäterveen rajoilla, kun pelin aikana tuntuu, että sydän tulee väkisellä rinnasta läpi. Lloyd vaikutti hieman jännittyneeltä viimeisessä syöttövuorossa, mutta turha täältä on paljon huudella, kun miettii, kuinka älyttömästi itse jännittää. Jalat ja kädet tärisee, joten tuskin tulisi osuttua edes paikallaan olevaan palloon. Kentälle ei itse tuollaisiin tilanteisiin ikinä pääse, mutta onhan tämä ihan mahtavaa näinkin.
Ei se ihan yhtä rentoa ja suvereenia ollut kuin edellisen viikon näytös, mutta tuli kyllä vastustajiltakin ihan erilainen haaste ja tietysti myös areena on eri luokkaa. Pikkuisen kylmäsi ennen peliä, kun erehdyin katselemaan, kuinka hyvin itävaltalaiset ovat massalla pari viime vuotta pelanneet. Ja juuri niin hyviä he olivat. Mutta tepä olitte parempia! Oma usko oli kyllä todella koetuksella kolmannen erän 0-2 tilanteessa ja mieleen tuli, että ehkä ihan hyvä, jos sinun ”isyysvapaa” (vai että vapaa muka!) alkaa nyt ja ei tarvitse ihan hetkeen näitä pelejä jännittää. Mutta sitten näytitte henkisiä voimavaroja, joita olette saaneet kehitettyä. Taidot ovat jo olleet olemassa, mutta nyt ne saadaan oikeassa paikassa esille.
Vaikka koville välillä ottaakin, niin kyllä tässä jaksaa vielä pari viikkoa mukana jännittää. Tai sovitaan, että minä (ja ilmeisesti aika moni muukin täällä) hoidan jännittämisen ja te keskitytte tekemään sen, minkä parhaiten osaatte. Yksi piste kerrallaan.
Hehee, tulee siis pieni isyysloma tarpeeseen faneillekin. 😁 Mutta onhan tuo tennismatsin seuraaminen kyllä välillä aika jännää puuhaa, kokemuksesta voi sanoa, että kentän laidalla sitä jännittää yleensä vielä paljon enemmän kuin pelaajana kentällä. Varsinkin esimerkiksi Davis Cupit ovat välillä hurjia viikonloppuja, kun sitä niin toivoo, että Suomi voittaa.
Mutta annetaan nyt vain palaa täällä Roland Garrosissa päätyyn saakka!
Onneksi olkoon hienosta RG:n avausvoitostanne, loistavastasta tiimityöskentelystänne ja positiivisesta henkisestä asenteestanne👏👏👏 Kyllä se myös meille katsojille näkyy teidän kokonaisvaltaisessa tekemisessä – ja tuloksessa. 💪💪💪
On ollut todella mahtavaa seurata teidän tiiminne kehitystä viimeisen parin vuoden aikana ja lukea ainutlaatuista blogiasi.
Big hands teille, Louisille, Keenanille ja koko teidän tiimillenne. Ainutlaatuisen kova setti! 👏👏👏 Samaa menoa ja tsemppiä seuraavaan matsiin 👍👍👍
Jes, suuret kiitokset! 💪💪💪 Koko ajan yritetään kehittyä, ja onhan siinä koko tiimin osaaminen taustalla. Päivä päivältä eteepäin! 🙌
Näin! 💪 Hienosti näkyi kuinka piditte päät kylminä ja uskon vahvana nousuun kolmannen erän tappioasemasta huolimatta! Sen verran kova oli luotto täällä, että Miedlerin syöttö murtuu vielä toistamiseen, että pistin siihen syöttövuoroon kunnon vedon mukavilla kertoimilla, nyt on pelirahaa lopputurnauksen ajaksi, parempi palkkapäivä toki silti teillä. 😅 Samalla luottamuksella vaan kohti tulevia pelejä ja hyvä tulee…
Näin juuri! 🙌 Oli siinä toki pientä pelkoa takamuksessa kolmannen erän alussa, että näinkö käy hassusti, mutta uskallettiin pelata piste kerrallaan loppuun asti. Ja Miedlerin pieni varmistelu syötöissä koitui kyllä hänen kohtalokseen. Vaikka emme toki mekään huonosti tuota matsin loppua pelanneet. 😉
Onnea avausvoitosta! Kyllä minua välillä peljätti (jäi päälle Eemelin huh!-matsista…); olisi se voinut käännähtää toisinkin päin. Mutta onnex ei, Teidän Tiimi voiton vei. Mielestäni erityisesti Myrtsin kenttäilme oli nyt parempi, ei turhaudu ja tuskittele lipsahduksia siten kuin ennen. Ehkäpä jopa kohta luovun Myrtsi-lempinimestä, jos rupee näkyyn hymyä esim. joka kuudennessa ottelussa 🙂 Sinullahan kenttäilme on aina paljon energisempi ja sparraavampi. Ja ne tuuletukset, jösses! Toivottavasti pohjetuntemukset olivat vain hetkellisiä, ja pystyt kirmaileen kentällä täysillä. Pitäkää kivaa siellä SuomiPoikien kanssa, ja siivittäkää toisenne nappisuorituksiin!
Jee, hyvä me! Kehossa tuntuu tänään jo ihan normaalilta, joten jatketaan ihmeessä Suomi-ilottelua huomenna torstainakin. Lloydkin tuntuu löytäneen jonkinlaisen punaisen langan henkisen puolen juttuihin, joten kaikki on kyllä omissa käsissä. Vamos!
Kova nosto!
Tiimi toimii aallonpohjatilanteissa kuin junan vessa.
Onnittelut ja latua pitkin eteenpäin!
Vamos! Vastoinkäymisten kohdalla sitä tiimihenkeä nimenomaan mitataan. Mutta onneksi nyt on luottoa toisiimme taas ihan kuin parhaina päivinä. 💪
Luin blogisi ja tarkistin sitten, että kommentoimme samaa matsia. Mutta sitten ymmärsin, että kun itse pelasit hyvän matsin, niin näet ottelun ruusunpunaisten lasien läpi ja minä taas ilmeisesti olen peruspessimisti, joka katsoo asioita suurennuslasin läpi.
Itse näen niin, että tiiminne on perhe. Aikojen alussa ihmettelin sitä, että miksei Klasu pelaa kaksinpeliä, koska hänellä on niin hyvä syöttö ja syötönvastaus. Sinä taas olit peli-iloa ja voitonhalua uhkuva viriili sonni, kaikkine teknisine nelinpelipuutteineen, joilla ei ollut niin kauheasti merkitystä, koska tiiminä olitte kivenkova paketti. Tuo vanha tiiminne peittoaisi nykytiiminne 6-2,6-2, joten jotain on tässä välillä tapahtunut. Jotain tiedämme, jotain ehkä emme. Nyky-Harria voisi vähän jurppia, kun se vanha Sonni-Harri tuulettaisi villisti, ottelun ratkaisseen pokapisteen (taitotaso) jälkeen, tietenkin sitä kätellessä nöyrästi anteeksipyydellen, mutta kun se otteluvoitto tuntui niin hyvältä.
Klasulla on jokin pidempiaikainen alakulo, jota ei yhtään helpota se, että hänen syöttöään ollaan koko ajan murtamassa, joka heijastuu sitten muuhunkin peliin. Viriilistä sonnista on taas kasvanut oikea pelimies, aikuinen pakon edessä, joka on vähän syönyt poikamaista peli-iloa. Vanha Klasu yhdistettynä teknisesti taitavaan nykyminääsi tarkoittaisi sitä, että olisitte hyvin lähellä ykköspallia.
Klasu on luonteeltaan syvissä vesissä uiva suomalainen perusjamppa, tyyliin, että mitähän häijyä tuo muurahainen ajattelee minusta, joten ehkä hänen juomapulloonsa voisi lirauttaa pikkaisen kossua, jos se peli-ilo siitä narahtaisi auki.
…
Tämän ottelun alussa, pelikentälle marssiessanne, tiiminne yleisilme oli yllättävän raskaan oloinen, joka yleensä tarkoittaa sitä, että peliä katsovien on paras kaivaa nitrot valmiiksi, varsinkin jos on sydänongelmia. Tiimin sisäinen energiavirtaus on kääntynyt niin, että sinä imet Klasun raskasta energiaa itseesi, jota et välttämättä edes huomaa, koska olet jo tottunut siihen, kun sinun pitäisi toimittaa sitä positiivista energiaa toiseen suuntaan. Kun tilanne on tuollainen, niin kannattaa ylituulettaa kaikkia onnistuneita suorituksia, joka tekee hyvää mielelle.
Nadal tekee ottelun alussa juoksupyrähdyksen kentälle, jolla virittää mieleen kaikkialle ehtivän supemoodin. Sitten kun on pelattu vaikkapa neljä tuntia, peli on täyttä paskaa, lonkkaa kolottaa ja mieli on totaalisen maassa, niin hän tekee puoltenvaihdon jälkeen taas tuon jumalpyrähdyksen, jonka mieli tulkitsee ottelun energiseksi aluksi. Tuon jälkeen hän pelaa ainakin hetken superhyvin. Sinäkin olet harrastanut tuota, joten tiedät asian, vaikka välillä unohdatkin sen. Tuota ei ole tarkoitettu vain sinulle, vaan myös Klasulle, joka ajattelee, että tuossapa ärsyttävä jätkä, näytän sille osaamiseni ilman tuollaista riehumistakin.
Jos fiilis on sellainen, ettei jaksa pyrähdellä ”huvin” vuoksi, olla henkilökohtaisesti positiivinen hymyherkkä otus (jos on normaalisti tuollainen) tai toista aidosti kannustava, niin se on raskaan energian merkki, joka voi olla henkistä tai fyysistä laatua. Noita kaikkia voi näytellä, mutta niiihin pitäisi myös itse uskoa, koska vain silloin ne ovat toimivia. Mutta kun ilmentää / näyttelee ”hyviä fiiliksiä” riittävän monta kertaa, vaikkapa tuulettamalla jokaisen hyvän lyönnin jälkeen, vaikka ei yhtään huvittaisi, niin yhtäkkiä noista ”hyvistä fiiliksistä” tuleekin todellisia, koska mieli alkaa niihin lopulta uskomaan. Sitten ollaankin tuon alun formaatissa sataprosenttisesti.
…
Vaikka sinulla oli etukäteen ajatellen viiden kilon raskasenergia-punnukset jaloissa, niin totesin peliä seuraavalle kaverille ensimmäisen erän aikana, että Harri pitää uppoavaa laivaa pinnalla ja vastapuoli tukee Harria minkä pystyy.
Sinulla on erittäin paljon toimivia osa-alueita. Nyt kun selkä on parempi, niin syötönvastauspeli on taas liikkeellisesti ja osumallisesti priimaa. Yläkierteiset kohopallot lähtevät jo selkärangasta, mistä tahansa asennosta ja onnistuvat prosentuaalisesti erittäin hyvin. Iskulyönteihin on tullut itseluottamusta ja jämäkkyyttä. Verkkopelin tatsi on erinomaista, paitsi kun kehut blogissasi, että sitä aluetta on taas treenattu, jolloin teet seuraavassa pelissä niissäkin lyönneissä outoja virheitä. Sitä mikä on jo selkärangassa täydellisenä, ei kannata hitailla aivotoiminnoilla sekoittaa.
Pelin keskellä oleva leikkuupelisi on prosentuaalisesti järkevän oloista ja tehokasta.
Takakentän lyöntiralleissa on hyvää päättäväisyyttä (tätä ei hävitä) tiukoissakin tilanteissa.
Parhaina päivinä pystyt unohtamaan huonon lyönnin saman tien ja suuntamaan energian seuraavaan erinomaiseen lyöntiin. Tuohon kun liitetään erittäin hyvä ja rohkea kakkossyöttösi, niin olet noilta osin aika pähee tennispelaaja.
…
Pelitaktiikkaan kannattaa panostaa, mutta siitä ei kannata tehdä liian monimutkaista, koska se toteutetaan hitaana aivotoimintana, joka voi häiritä muuta toimintaa. Tässäkin pelissä ykkösruutuun syöttäessä, vastapuoli laittoi ainakin ottelun alussa verkkoäijän keskelle, jolla ei ollut mitään mielenkiintoa peittää linjaa, vaan syöttäjä hoiti sen. Eli kun syöttöön pääsi hyvin käsiksi, niin ainoa oikea palautussuunta olisi ollut linjaan ja sitten perään verkolle, joka merkkinä vastapuolelle, että tso tso. Tuo ei ihan täysimääräisesti toteutunut. Prosentuaalisesti teidän molempien pitäisi käyttää paljon enemmän linjavastauksia a) koska niillä tulee paljon suoria pisteitä b) vastustajien on pakko huomioida se. Jos erään tulee vain muutama linjavastaus, niin ne voi jättää huomioimatta ja ottaa vain keskusta tiukasti kiinni, joka tarkoittaa prosentuaalisesti voittavaa tennistä.
Tuossa kun vielä huomio sen, että vaikka linja varmistettaisiin pitkällä poikittaisjuoksulla, niin siitä ei ole kauhean helppo tappaa palloa suoraan, varsinkin jos syötönvastaaja ennakoi tuon tilanteen omalla toiminnalla. Siitä miten syötönvastaus on onnistunut, voi vähän päätellä tuleeko stopparia vai joutuuko verkkomies lyömään pitkän pallon. Tuo kaikki tietenkin toteutetaan oman tiimikaverin kanssa, jolloin saadaan kenttä peittoon.
Kun syötät ykkösruutuun sivukatsomoon, niin vastustajat yleensä tinttaavat palautuksen aina pitkin linjaa (videoilta katsottu sen toimivuus). Klasu ei niihin yleensä ehdi, vaikka niin olisi sovittu ja sinäkin vaivaloisesti toisella taktiikalla, joten kannattaa hiukan miettiä tuon taktiikan onnistumisprosentteja. Tuo sivusyöttö on sinänsä hyvä ja tarpeellinen, joten verkkomiehen sijoittumista ja varsinkin ennakointia kannattaa hiukan muuttaa noissa tilanteissa, mutta ei tietenkään liian silmiinpistävästi.
Tiiminne myös syötti molemmin puolin ”jatkuvasti” samaan pisteeseen, joka linjana johti melkein aina suoraan vastustajan lapaan. Oli tuossa mietittynä palautuskulmia, verkkokuvioita tai vastapuolen huonompia vastauspuolia, niin kammotaktiikka vähänkään parempia vastustajia vastaan, koska nytkin meinasi tulla noutaja tuon takia. Onneksi vastustajat eivät olleet täysin hereillä, hyödyntääkseen tuota täysimääräisesti. Heillä ei ollut tänään ihan paras päivä.
Muistan hämärästi sellaisen matsin, jossa Klasu syötti neljä ässää ja sinä siihen perään neljä ässää, joka nauratti sinua kovastikin, minusta tuollainen ei ole ollenkaan hassumpi taktiikka. Tuo oli vielä sitä aikaa, jolloin kakkosyöttöäsi raadeltiin mennen tullen, mutta uskalsit siitä huolimatta panostaa ykköseen. Tuon heikon kakkosen takia tuli taktillinen muunnos, jossa haluttiin varmistaa kierteillä se, että ykkössyöttösi onnistuisi varmemmin. Se oli huono huono suuntaus, koska se söi suorien pisteiden tuomaa peli-iloa ja niiden helppoutta. Syöttöä seuranneet jatkopallot saattoivat nyt pyörähtää tuon muutoksen takia mihin suuntaan tahansa, joten aika monta kertaa tilanne on ollut tuon takia hermoja raastava 0-30. Nyt kun kakkossyöttösi on priimaa, niin tuo vanha ”varma ykkössyöttö”-moodi on jäänyt aivan turhaan päälle. Kuinkahan monta kertaa olet kirjoittanut blogeihisi, etteivät ykköset (ne varmat sellaiset) kulkeneet, mutta kakkonen oli priimaa ja pelasti tilanteen, joten tuon puolesta ykkösillä voi aivan huoleti hakea suoria pisteitä. Tuo tarvitsee ehkä pienen itseluottamusboostin, ennen kuin hioutuu täyteen loistoonsa. Kun vielä ykkössyöttösi lisätään tuohon alun hyvyyslistaan, niin eipä jää enää kauheasti teknistä korjattavaa, jos sitten ollenkaan, eli muutut kokonaisvaltaisesti päheeksi tennispelaajaksi.
Se että löysit joissain syöttötreeneissä syöttöihisi tehokkuutta / vauhtia, mutta kadotit sen myötä syötön tarkkuuden (ellei jotain taktista), tarkoitti sitä, että vastustajan lapaan syöttäessä, pallo tulee entistä vauhdikkaammin takaisin ja verkkomies on sen takia helisemässä. Huippu-kaksinpelaajat hakevat koko ajan ykkösillä suoria pisteitä (=viivasyöttöjä) monestakin syystä. On energisesti eri asia tuottaa syötöllä suora piste, kuin lyödä sen takia 30 kertaa ja pahimmassa tapauksessa vielä hävitä se piste.
…
Tässä ottelussa Klasu oli muuten peruskoomassa, mutta sai ottelun ratkaisuhetkillä jumalmoodinsa päälle ja ratkaisi ottelun, sinun taas pohjustaessa pelin siihen pisteeseen, että ottelun voittaminen oli ylipäätään mahdollista. Se mitä tarkoitan Klasun peruskoomalla, on se, että hänen oikea perustasonsa pitäisi olla jatkuvasti lähellä jumalmoodia, koska hän osaa luontaisesti sen (on helpon näköistä), eikä tyytyä olemaan nykyisenkaltainen tavallinen kuolevainen, tietämättä tietenkään kaikkia taustoja.
Kun Ruusukin klaarasi lopulta homman kotiin, muistaessaan olevansa myös hyvä syöttäjä, niin suomipojillahan menee hyvin.
Ei muuta kuin uusia haasteita kohden, tää on jännää molemmin puolin.
…
Wau, aika syvällisesti mietitty kommentti. Ja aika monta tarkkaa huomiota. Jokainen matsi on toki oma yksittäinen tapahtumansa, ja siinä mielessä täysi vertaaminen vaikkapa vuoden takaiseen suorittamiseemme täällä Roland Garrosissa on vaikeaa, mutta isossa kuvassa olen kyllä sitä mieltä, että kokonaisvaltaisena neluriparina olemme kehittyneet hurjasti. Monella tennispelaajalla on kyky pelata yksittäisiä hyviä otteluita ja turnauksia, mutta kehittymistä on pakko jatkaa esim. verkkopelissä, jos meinaa vielä korkeammille sijoille rankingissa ja kohti niitä kirkkaimpia pokaaleja näissä isoissa kisoissa toistuvasti. Polku sinne on vähän kuin pörssikurssi, välillä otetaan askel taakse, että seuraavalla kerralla voi ottaa kaksi askelta eteenpäin.
Oma luottoni on joka tapauksessa korkealla, ja kyllähän Lloydin kanssa homma toimii edelleen hienosti varsinkin tuon toissa viikon Bordeaux’n kisan tuoman resetin myötä. 💪
Nyt kun on selvillä, että huomenna jatkatte ja vastustajatkin on selvillä, niin minkälaisilla askelmerkeillä toiselle kierrokselle lähdetään? Jos avauskierroksella oli vastassa oikea ja todella kova nelinpelipari, niin nyt tulee kyllä vastaan jotain ihan muuta.
Jep, torstaina jatkuu ja vastassa siis Ivashka/Popyrin. Molemmat hyviä syöttäjiä ja palauttajia, mutta verkkopelissä meillä pitäisi olla selvä etu. Pidetään siis volleyt tehokkaina ja lyhyinä sekä kuviot yksinkertaisina. Annetaan vastustajien sortua liian monimutkaisten ratkaisujen yrittämiseen. Ja muutama kohti vartaloa syöttö enemmän kuin yleensä varmasti taktiikkana huomenna. Näyttäisi kumpikin vastustajista palauttavan isoilla liikkeillä.
Oliko mixtystä poisjääminen oma valinta eikä tiimin kun Myrtsi näyttää listoilla olevan jonkun jenkin kanssa?
Ja saako hän samanlaista palvelua myös muilta, pari kertoo mihin pitää ilmestyä ja mihin aikaan? Keskittyy vaan lätkimään palloa kun luvan saa…
Joo jäin mixtystä pois ihan omasta tahdosta, kun halusin sekä säästellä voimia neluriin että olla valmis lähtemään kotiin heti tappion koittaessa. Dan onneksi auttaa Lloydia mixtynkin puolella eli eiköhän Lloyd jotenkin löydä oikealle kentälle 😁