Ei auta hieno taistelukaan, vaan pakko on myöntää Hollanti paremmaksi maamme historian ensimmäisessä Davis Cup Finals -ottelussa. Otto Virtanen otti upean voiton, mutta Emil Ruusuvuori taipui tiukasti, ennen kuin minä ja Patrik jouduimme toteamaan vastustajat paremmiksi nelinpelissä kolmen erän jälkeen. Katseet on siis suunnattava pariin treenipäivään ja jäljellä oleviin otteluihin Kroatiaa ja USA:ta vastaan.
Tunnelma oli viritetty joukkueen sisällä korkealle tasolle ennen ensimmäistä Davis Cup finaaliottelua, mutta pakko se on myöntää, että kentälle astelu pelaajaesittelyyn oli kyllä alhaisista odotuksista huolimatta aika iso antikliimaksi. Sitä on niin tottunut pelaamaan Davis Cupia joko suuren kotiyleisön edessä Espoossa tai äänekkään vierasyleisön edessä jossain muualla maailmassa, että käytännössä tyhjille katsomoille pelaaminen Splitissä tuntui jotenkin todella vaisulta. Toki Suomesta ja Hollannista oli kummastakin mukavan kokoinen kannustusjoukku paikalla, mutta ei sille mahda mitään, Davis Cupin sielu ei kyllä mielestäni tällaisissa otteluissa tule esille.
Meidän Ottoa tuo ei kuitenkaan selvästi haitannut hänen laittaensa vaihdetta silmään Hollannin kakkosta Van De Zandschulpia vastaan. Matsissa ei syötönmurroilla juhlittu, mutta virheetön tie break ja toisen erän alun yksi murto riittivät hinosti syöttäneelle Otolle voittoon. Tämän jälkeen Emilkin sai vahvan alun Griekspooria vastaan, mutta tasaisena edennyt erä päättyi erittäin harmillisesti hollantilaisille. Varsinkin Griekspoorin hyvin onnekas pokaohitus Emilin eräpallossa tie breakissa tuntui suorastaan vääryydeltä. Toisessa erässä hollantilainen pelasi vahvasti ja varsinkin puolusti upeasti, ja niinpä neluria lähdettiin pienen tauon jälkeen pelaamaan ratkaisevassa 1-1 -tilanteessa.
Laitoimme kentälle alkuperäisestä nimeämistä poiketen minun parikseni Patrik Niklas-Salmisen, joka oli alusta alkaen varsin hyvällä pelipäällä. Hieman huono-onninen ja vähän kesy syöttövuoroni 1-1 -tilanteessa kuitenkin kostautui, sillä vastustajat saivat siitä heti murron alle ja kruisailivat sen avulla erävoittoon sen suuremmitta vaikeuksitta omissa syötöissään.
Toisessakin erässä jouduimme hieman pulaan alkuvaiheessa, mutta onnistuimme vastustajien murtopalloissa pari kertaa huippusuorituksissa, eivätkä vastustajat päässeet edelle. Omissa palautusvuoroissamme olimme kuitenkin yhä aika kylminä, sillä fiksusti ja kovalla laadulla syöttäneet hollantilaiset pelasivat syöttövuoronsa oikeastaan läpi ottelun ilman minkäänlaisia herpaantumisia. Sinnittelimme puoliväkisin mukana erässä syötönpidoilla ja tie breakissa oli sitten pakko onnistua. Ja jostain ne kaksi timanttista kämmenpalautusta minulta löytyivät, ja kun eräpallon smäshini oli varmaakin varmempi, niin saimme kuin saimmekin ottelun vietyä kolmanteen erään, vaikka vastustajat voittivat toisessakin erässä useamman pisteen enemmän kuin me.
Kolmannen erän alussa momentum tuntui hetkellisesti olleen meillä onnistuttuamme muutamassa palautuksessa, mutta murtopalloille asti ei vieläkään päästy. Selvitin yhden breikkipallon 1-2 -tilanteessa hienolla volleylla, ja myös Patrik selvitti kaksi seuraavassa syöttövuorossaan, mutta kolmas oli kuitenkin valitettavasti liikaa. Hollantilaiset pelasivat sen jälkeen kaksi jäljellä ollutta syöttövuoroaan kliinisen vahvasti, ja niin se oli tunnustettava vastustajat paremmiksi tällä kertaa.
10 nelinpelin mittainen voittoputkeni Davis Cupin nelinpeleissä meni nyt rikki, mutta ihan rehellisesti sanottuna voitto olisi kyllä ollut tänään iso ryöstö. Yritin pitää mielen positiivisena ja uskotella meillä olevan mahdollisuus kääntää matsi, mutta kun vastustajilla oli ottelussa 8 murtopalloa ja meillä 0, niin olisi se melkein vaatinut kahta tie breakin voittoa. He olivat oikeastaan jokaisella osa-alueella juuri pikkuisen meitä edellä. Syöttivät kokonaisuutena paremmin, palauttivat paremmin ja pelasivat vielä pidemmätkin pisteet meitä useammin voittoisasti.
Pakko se on myöntää, että oma valmistautumiseni matsiin oli melko lyhyt, ja varsinkin palautuspelissä tuo ehkä pikkuisen näkyi. Ajoitus ei ollut ihan paras mahdollinen. Alaselän SI-niveltä vähän jumpattiin myös auki toisen erän jälkeen, mutta ei tuo juuri kipua aiheuttanut, pientä jumia vain. Patrikin kanssa yhteispelissä tuli pari hassua tilannetta, mutta kokonaisuutena pelasimme silti kelpo matsin. Olisi vaatinut meiltä samanaikaisesti paria ihan flow-palautusta murron saamiseksi, mutta tuo ei tänään onnistunut. Hollantilaiset olivat yksinkertaisesti tänään todella hyviä. Middelkoop hoiti oman tonttinsa kunnialla ja Koolhof teki sen ratkaisevan eron huippupelillään.
Ei siis auta liikaa alkaa murjottaa, sillä lohkomuotoinen peliohjelma takaa sen, että pelit jatkuvat vielä ainakin kahden maaottelun verran. Ja kaikki on jatkopaikankin osalta vielä ihan auki. Otto on huippuvireessä, Emil parantaa varmasti loppuviikkoa kohden ja nelurissakin ruuvin kiristämiseen on vielä mahdollisuus. Pysytään positiivisena ja jatketaan perjantaina taistelua. Kotiyleisön edessä pelaavaa Kroatiaa vastaan tunnelmakin on varmasti aivan eri kaliiberin luokkaa.
Hyvää yritystä ja Patelta aivan loistavaa syöttöpeliä. Tuosta pystytte kuitenkin vielä nostamaan tasoa varmasti. Ja välttäkää liikaa puristamista, rennosti eteenpäin ja nauttien!
Näinpä juuri, rennosti ja iloisesti eteenpäin. Perjantaina jatketaan taas!
Hyvä taistelu kuitenkin. Tiebreak -voitto antoi vielä uskoa pelin kääntymisestä. Mielestäni yhteispelinne meni koko ajan parempaan suuntaan. Kasvoistasi ja olemuksestasi kyllä näki että matkaväsymystäkin vastaan vielä kamppailit.
Seuraavaan peliin levon ja hyvän tsempin kautta🤛👍
Olihan tuo matsin kääntäminen kuitenkin lopulta muutamasta pisteestä kiinni. Väsymystäkin oli, mutta pelin aikana sen sai kyllä ihan hyvin piilotettua taka-alalle. Kaksi lepopäivää alle ja sitten Kroatian kimppuun.
Kaaduitte saappaat jalassa eli ei se ollenkaan hassumpi kokonaissuoritus ollut. Neluristanne huomasi, että näytit varmaan eniten väsyneeltä (jetlag?) tämän vuoden aikana ja tämä heijastui peliin, terävyyteen ja tunteeseen. Toki heräsit matsin kuluessa. Patrik syötti erinomaisesti läpi pelin ja paransi hänkin, mutta huomasi kyllä että ette ole pelanneet riittävästi yhdessä eli toisen peliliikkeet tulivat välillä yllätyksenä ja tiiminä pelaaminen hieman ontui. Toki tämäkin parantui matsin aikana. Koolhof pelasi huippupelin mutta osaksi autoitte häntä siinä. Patrik lataa kämmentään (iso liike) niin huolella että verkkopelaaja ehtii asettua paikoilleen. Otolta aivan erinomainen matsi ja Emil olisi normikunnossa vienyt omansa. Suomen joukkueen suoritus paranee viikon edetessä ja mielenkiintoisia matseja luvassa. 💪
Mielenkiintoisia matseja on onneksi vielä useita tosiaan luvassa. Patrikin kanssa yhteisiä pelejä ja kisoja on kymmeniä takana, mutta aikaa niistä on kyllä muutama vuosi vierähtänyt. Kyllähän siinä siis väkisin oma aikansa menee ennen kuin yhteispeliin taas tottuu. Mutta eiköhän loppuviikolla paranneta mekin. 💪
Valitettavasti Splitissä oli kentällä vain yksi sheriffi ja se oli Koolhof. Teiltä hyvä peli mutta tuolla esityksellä Koolhof olisi mandolinilläkin palauttanut kaiken.
Tsemppiä loppuviikkoon ja kentällä Suomen sheriffit jatkossa.
Pakko olla samaa mieltä. Koolhof oli ihan tajuttoman hyvä tiistaina. Onneksi häntä ei tarvitse enää loppuviikolla kohdata, vaan nyt otetaan sitten itse se sheriffin paikka haltuun! 🙂
Tuli ihan superalku koko ottelulle, mutta ei se valitettavasti kuitenkaan kantanut koko Hollannin kaatoon.
Nelurissa pelasitte hyvän pelin, mutta vastustajat oli vaan vähän kaikessa edellä. Välillä pitivät ihan uskomattomalla tavalla palloja elossa ja vielä voittivat niitä. Hetkittäin tunti, että oliko sinulla jäänyt mixty-moodi päälle verkolla väliinmenoissa, mutta toisaalta pakko oli jotain yrittää.
Hyvä, että pelasitte Patrikin kanssa. Osoititte, että pystytte haastamaan kovan parin ja se kantaa vielä hedelmää. Toivottavasti jo perjantaina ja lauantaina, mutta varmasti tulevaisuudessa.
Kyllä se vaan tosiaan on myönnettävä, että vastustajat olivat tiistaina vähän kaikessa aavistuksen parempia. Olisi ollut aikamoinen ryöstö, jos matsi olisi tuosta vielä meille kääntynyt. Mutta jatketaan tsemppaamista ja laitetaan uutta matoa koukkuun perjantaina ja lauantaina. 💪💪
Paikanpäällä olleena isekin alkuun ihmettelin tyhjiä katsomoita. Mutta saipahan kerrankin valita mieleisensä paikan eikä tarvinnu mihinkään jonottaa. Järjestelyissä oli tosin käynnistysvaikeuksia, mutta hyvin satapäinen suomijoukko pärjäsi niidenkin kanssa ja jaksoi kiitettävästi melskata loppuun saakka.
Otto oli ehdottomasti illan ykkönen, mutta eniten tosiaan harmitti Emilin erävoiton menetys. Jotenkin jäi tunne, että sen voiton myötä olisi hyvinkin saarranut varmistua jopa joukkuevoittokin. Mutta jäipähän jännitettä neluriin, missä hollannin top-pari kiistatta parempi, vaikka erinomaisen hyvin kampoihin laitoittekin. Voitetun tie-breikin jälkeen odotuskin nousi, mutta erityisesti Koolhofin suoritukset eivät antaneet yllätykselle sijaa. Mutta hyvä taistelu ja siitä pisteet teille ja koko suomi-teamille. Tästä on hyvä jatkaa ja ihmeenä pidän ellei pe Kroatia-matsissa tunnelmakin ole aivan toista luokkaa. Tsempit siihen!
Olipa mukava tavata matsien jälkeen!
Varmasti on perjantaina Kroatia-ottelussa tunnelma toista luokkaa. Toivottavasti saadaan kuitenkin tuo isompikin yleisö hiljennettyä omilla huippusuorituksilla. Otto pelasi niin upeasti tiistaina, että hän toivottavasti jatkaa samaan malliin, ja eiköhän Emililtäkin hieman löydy lisäpuhtia perjantaille. Tulee varmasti hieno viikonloppu Splitissä!
Olihan se tietysti Grand Slamin jälkeen vaisu katsomo, mutta ei kai muuta ollut odotettavissakaan. Suurin ero oli mielestäni kuitenkin peli-ilmeessänne; hieman pakotetun tuntuista, tuimailmeistä, ei jälkeäkään peli-ilosta. Hieman tuo parani pelin edetessä, mutta. Onhan tuo rankkaa, ja ymmärrettävää, väsymys iskee välillä väistämättä ja kroppa oireilee. Patti oli upea syötöissään, mutta muut osa-alueet hänellä vielä kehittymässä. Kentälle sijoittumisissa ei voinut odottaakaan täydellistä synkkaamista. Hyvät ainekset kumminkin, ja sitähän ei kaiketi vielä tiedä, kenen kanssa nelurin pelaat perjantaina. Nyt sopivasti lepoa ja kehonhuoltoa ja päällimmäiseksi iloa siitä, että edustatte Suomea ja suomalaista tennistä maailmalla ainutkertaisella tavalla. Ei siellä nyt vaisuudelle ole sijaa! Minä olin ylpeä katsellessani tiiminne pelejä, ja haluan kannustaa teidät jatkoon!!!! Let the sun shine in !!!
Hyvin kommentoitu, realiteetit iskevät väkisinkin vastaan, ja vähän jouduin säästelemään sitä suurinta energialatausta matsin tärkeimpiin tilanteisiin. Mutta kyllähän sieltä toisen erän lopusta sitä kovinta tsemppiäkin saatiin esille.
Nyt vain perjantaina sitten hyvin latautuneina uusi mylly käyntiin!
Hesarissa kirjoitetaan meistä! No, ehkä vähän Harristakin ja tästä blogista.
Ja Lauralle tiedoksi että linkkejä sisältävät tekstit eivät julkistu täällä automaagisesti vaan vaativat hyväksynnän.
Eli jos haluat kirjoittaa linkin (ja haluat heti julkiseksi), älä tee sitä kokonaisena vaan sellaisena tekstinä josta ihmiset osaavat koostaa linkin.
Kuten: areena yle fi
kiitos tiedosta 😀