Metz ATP250 R16, Heliövaara/Mies – Bublik/Shevchenko 6-3, 6-3

Olipahan vähän tavallisesta poikkeava nelinpeli Metzin avauskierroksella, mutta ei kai sitä kannata harmitella, kun selvällä voitolla jatketaan eteenpäin. Ensimmäinen matsi uuden parin kanssa sujui yhteispelillisesti varsin hyvin, mutta vastapuolella oltiin kyllä rehellisesti sanottuna sen verran pihalla, ettei tästä matsista liikaa kannata tehdä johtopäätöksiä. Pelit jatkuvat joka tapauksessa kuitenkin siis torstaina, kun vastaan tulee ranskalaispari.

Viime vuoden finaalipaikka Metzissä houkutteli palaamaan tänne tänäkin vuonna, vaikka elämäntilanne ja parikuviot ovatkin edelliskaudesta aikalailla muuttuneet. Pelipari on tällä viikolla siis ihan uusi, saksalainen Andreas Mies, ja matkaseurakin vähän tavallsesta poikkeava, sillä sain seurakseni isänpäiväviikolle pari vuotiaan tyttäreni. Vaimo jäi nuoremman lapsen kanssa kotiin, mutta lastenhoitajamme tuli puolestaan auttamaan meitä tänne Ranskaan. Toistaiseksi tämä kuvio on kyllä toiminut tosi mukavasti; minulle palkitsevaa saada viettää tyttären kanssa laatuaikaa, ja vaimolle vähän vähemmän rankkaa arkea kotona, kun hoidettavana on vain yksi lapsi.


Pidin Pariisin kisan jälkeen sunnuntain huilia ennen kuin palasin treenikentälle eilen maanantaina täällä Metzissä. Parini Andreas on toki kiertueelta tuttu vastustajana ja supliikkina kaverina hän on varmasti myös jokaisen pelaajan kanssa joskus jutellut kentän ulkopuolellakin, mutta on se aina uusi tilanne siirtyä pelaamaan samalle puolelle verkkoa. Bollasimme eilen tunnin keskenämme tutustuen toistemme pelifilosifioihin ja mieltymyksiin, minkä jälkeen pelasimme tunnin verran treenierää nousevan ranskalaisparin Arribage/Sanchez kanssa.

Andreas on pelaajatyyppinä varsin eteenpäin suuntautuva, ja hänen vahvuutensa on ehdottomasti verkkopeli. Syöttö on sekin varsin kelvollinen ja palautus varsinkin rystyltä vaarallinen. Hän pelaa lähes aina ykkösruutua, joten minä sain jatkaa viime viikkojen tapaan kakkosruudussa, mikä kelpaa kyllä oikein hyvin. Andreas pelasi pitkään yhdessä saksalaisen Kevin Krawietzin kanssa voittaen muun muassa Ranskan avoimet kaksi kertaa peräkkäin, joten varsin ladukkaasta peliparista on minulla tälläkin kertaa kysymys. Tämä vuosi hänellä oli kuitenkin vähän heikompi osin vähän epäonnisten parikuvioiden takia, mutta kova hinku hänelläkin on nousta takaisin kympin sakkiin rankingissa.

On aina opettavaista kuulla uusien pelaajien mieltymyksiä, ja Andreas kuuluu kyllä niihin pelaajiin, jotka syttyvät paineen alla ja osaavat käyttää tunnetta hyväkseen. Hän on rauhallinen pisteiden välissä ja kentän ulkopuolella, mutta matseissa liekki roihahtaa helposti. Ja kyllähän tuollaisten pelaajien kanssa on paljon mieluummin samalla kuin eri puolella verkkoa. 😎

Ensimmäinen matsimme oli ohjelmassa tänään heti päivän ensimmäisenä otteluna kello 13, ja uuden parin kanssa moni matsipäivänkin kuvio on sovittava vähän tavallista tarkemmin, koska toisen mieltymyksistä ei ole ennakkoon tietoa. Andreas halusi pidemmän tauon aamubollauksen ja matsin väliin, mutta kyllähän tuo minullekin sopi, sillä saimme näin lounaan syötyä ennen ottelua. Sovimme myös monta pelillistä perusasiaa matsia varten etukäteen; minä aloittaisin syöttämisen, arvonnassa valitsisimme palautuksen jos mahdollista, palauttajan pari aloittaisi kummassakin syötössä pisteen verkolta jne. Kävimme myös läpi joitakin taktisia kuvioita vastustajien peleistä.

Ja ottelu alkoikin varsin mukavasti. Pidin ensimmäisen syöttövuoroni hienon verkkopelin säestämänä, minkä jälkeen mursimme Bublikin syötön heti seuraavassa gamessa. Peli oli siis alusta asti hyvin hallussa, eivätkä vastustajat oikein päässeet meitä missään vaiheessa kunnolla uhkaamaan. Andreas selvitti vastustajien ottelun ainoan murtopallon 4-2 -johdossamme, mutta muuten omat syöttövuorot tulivat kotiin aika vakuuttavasti. Niinpä tuo erän alun murto riitti lopulta meille erävoittoon lukemin 6-3.

Toisessa erässä saimme murtopallon heti ensimmäisessä vastustajien syöttövuorossa, mutta vasta 1-1 -tilanteessa Bublikin syöttäessä tärppäsi. Sen jälkeen ottelun voittajasta ei oikein tuntunut olevan epäselvyyttä kummallakaan puolella verkkoa, sillä vaikka Bublik selvitti murtopallon 4-2 -johdossamme ässällä, niin 5-3 -tilanteessa otimme vielä toisenkin murron ja sitä kautta koko ottelun Shevchenkon rystyn jäädessä verkkoon. Matsi kesti alle tunnin ja lukemiksi kirjattiin siis 6-3, 6-3.


Päällimmäisenä fiiliksenä matsista jäi mieleen hienosti toiminut oma verkkopeli, ja todella vaatimattomasti pelanneet vastustajat. Bulbik ei jostain syystä syöttänyt missään vaiheessa ottelua ihan täysillä, ja Shevchenko oli kyllä top100-kaksinpelaajaksi suorastaan käsittämättömän tuuliajolla nelinpelikentällä. Bublik kommentoikin matsin kättelyssä, että parinsa valitti koko ottelun ajan hänelle, ettei tiennyt yhtään miten nelinpeliä pitäisi pelata. Mutta toisaalta kai sitä pitää arvostaa, että mies silti nelurikentälle astui, sillä vain pelaamallahan neluria oppii.

Tasoero oli tänään kuitenkin varsin selkeä, ja siinä mielessä tämän päivän matsia ei kannata liikaa verrata tulevaan. Seuraavalla kierroksella torstaina vastustajat todennäköisesti tiukkenevat selvästi, vaikkei paperilla mitään superpahaa paria ole silloinkaan tulossa vastaan. Tulevat vastustajat pelaavat ensimmäisen kierroksen matsinsa vasta keskiviikkona, jolloin vastakkain ovat ranskalaisparit Added/Eysseric ja Blanchet/Martineau. Ja me pelaamme siis tuon matsin voittajia vastaan torstaina todennäköisesti heti kello 12.

Metzissä tilanne on siis hyvin hallussa ja matkaseurakin viimeisen päälle. 😊 Pidetään huomenna treenipäivänä lippu korkealla ja jatketaan torstaina taistelua päivä kerrallaan loppuun asti. Vamos!


Nelinpeliparien marraskalenterissa tuli vastaan tänään sellainen tilanne, ettei minulta loppui ensi kauden uudet parit kesken. 😬 Pidetään siis pakotettuna pieni tauko, koska uutta raportoitavaa ei ole!

20 thoughts on “Metz ATP250 R16, Heliövaara/Mies – Bublik/Shevchenko 6-3, 6-3

  • Hieno startti turneeseen ja hyvä homma, että saatte keskivkolle treenipvän. Ei muuta kuin pvä kerrallaan päätyä kohti! 💪

    Vai hattarakone, enpä olekaan sellaista nähnyt muualla kuin tivolialueilla. Hieno homma, että tyttärelle riittää ’nähtävyyksiä’ ja saatte taas vähän yhteistä aikaa jo kotonakin vaimo pääsee vähän helpommalla.

    • Hyvin lähti käyntiin ja torstaina sitten jatketaan. Ja tyttären kanssa laatuaika on kyllä ihan parasta!

  • Kuten itsekin toteat, niin itse pelistä ei ole oikein mitään sanottavaa blogissa esitetyn lisänä, sillä niin heikkotasoista oli vastustajaparin työskentely.

    Mies näytti olevan näin netin välityksellä katsottuna jokseenkin sopiva pari itsellesi. Ihan noin mentaalipuolelta katsottunakin. Jollain tapaa jäin miettimään Harri sinun mietemaailmaasi tällä hetkellä tulevasta pelipartnerista, että jospa se olisikin tämä pelikaveri Mies, sillä hiukkasen siihen suuntaan olin aistivani kirjoituksestasi. Sanon kuten Jorma Uotinen ”EI HUONO” 😀 No, ei todellakaan ollut huono vaan hyvä. Tuota kai Jorma U. myös sanomallaan tarkoittaa. 😀

    Mielenkiinnolla jään odottamaan kuka onkaan uusi ”seuralaisesi”. 😉

    Muuten katsoin pelikaaviota ja näyttää siltä, että Glasspool/Peers tulisivat vastaan teille, jos sinne asti ylipäänsä pääsevät. Totta kai teidänkin on sinne saakka päästävä ja pääsettehän te!

    • Rutiinivoitto ensimmäisellä kierroksella, ja toivottavasti sama homma jatkuu torstainakin. Mies on kieltämättä rutinoitunut pelikaveri ja ei tosiaan huono partneri. Mutta katsotaan rauhassa mitä tuleman pitää. 🙂 Lloydia vastaan ei valitettavasti revanssia tule nyt mitenkään. 🙄

  • Minä odotan torstaita, jolloin pelaatte taas. Odotan myös viimeisen luukun avaamista. Onneksi on nuo Suomessa pelattavat pelit ruudussa. Ja voittojakin sieltä tuli. Tsemppiä!

  • Eipä siinä tosiaan ollut epäselvyyttä siitä kummalla puolella verkkoa paremmat nelinpelaajat olivat. Sen verran erikoisesti vastustajat pelailivat, että pikkuisen hirvitti, miten se vaikuttaa teidän peliin. Varsin kivuttomasti homma kuitenkin kotiin tuli ja oma peli kesti vastustajien sekoilun. Rinnallakin oli siis selkeästi ammattiMies.

    Nythän tämä kalenteri vasta oudoksi menikin, kun tuli tyhjä luukku. Se varmaan tarkoittaa sitä, että jossain luukussa on jotain tosi isoa, kun se vaati tältä tilaa. 🙂

    • Jep, hyvä rutiinivoitto kärkeen ja kohti isompia matseja. Kalenterin tyhjä luukku kieltämättä yllätti vähän minutkin, mutta minkäs teet kun ei ole raportoitavaa. 😬

  • Välillä kiva katsella kun ei tarvitse jänskättää, eli minulla ei sikäli mitään tämänkaltaisia vastustajia vastaan. Paitsi. Miten pelaaja ”joka ei tiedä miten nelinpeliä pitäisi pelata” yleensä on mukana? No, Bublikhan on vähän showmiehiä, ja joskus sanoinkin, et tuntuu kuin kaksaripelaajat tulisivat nelureihin aikaansa kuluttamaan. Mutta olet Harri oikeassa, vain pelaamalla oppii. Hauskoja (hattara)hetkiä tyttären kanssa ja eiku kohti seuraavaa matsia!!!! PS. En olis minäkään pettynyt, jos tämä olisi nyt Se Mies 🙂 Nämähän tietysti päätetään yhden ottelun perusteella 🙂 🙂

    • Hehe, eiköhän vastustajat torstaina viimeistään taas tiukkene. Mutta toki toivotaan, etät tuloksellisesti sujuu silloinkin. Kelpaisi Miesin kanssa pelata pidempäänkin kuin pari matsia. 🙂

  • Onnittelut voitosta! Ei tosiaan ollut epäselvyyttä kumpi oli kentällä parempi. Bublik kyllä pelaa usein myös neluria ja oikean parin kanssa hän voi olla välillä myös ihan vaarallinen, joten ilmaiseksi ei koskaan tule mitään. Teidän asenne oli siltäkin osin kunnossa. Ja mukava kuulla, että olet reissussa myös ykkösluokan tiimin kanssa!

    Edellisen postauksen kommenteissa oli mainintaa tuosta treenien laadusta ja mainitsit myös aiemmin Pavicin tekemisen tasosta treeneissä. Dominic Thiem kommentoi muutama vuosi sitten, että kuinka osa pelaajista ei treenaa tarpeeksi ammattimaisesti (tai riittävän laadukkaalla tasolla) noustakseen ihan sinne huipulle. Viime viikkojen aikana olet treenannut nelurihuipulta Pavicin, mutta myös kaksarihuipun Tommy Paulin kanssa (joka taitaa olla atp-13), joten jäikö siitä selkeästi kokemus että nyt ollaan eri tasolla arjen tekemisen kanssa? Muutenkin tuo henkisen puolen merkitys nousee useammin ja useammin esiin, ei pelkästään matsitilanteissa, mutta näköjään se erottelee selvästi jyviä akanoista myös treenikentän puolella.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Lloydhan ei perustanut oikeastaan lainkaan urheilupsykologista (tai hän taisi kokea, että se ei tuo mitään lisäarvoa). Osaatko näin jälkikäteen arvioida, että vaikuttiko tuo asenne ehkä jotenkin myös teidän perustekemiseen ja henkiseen latautumiseen myös treeneissä, ja miksei myös matsitilanteissa?

    • Erinomaista pohdintaa! Treenin laatu on tosi mielenkiintoinen käsite, ja sitä voi lähestyä monesta suunnasta. Itselleni se tarkoittaa sitoutumatonta ja häiriötöntä keskittymistä olennaiseen. Ei jutella niitä näitä puoltenvaihdoissa, ja jokainen lyönti tehdään ajatukset 100% oikeissa asioissa.

      Mutta kun tätä lajia monta kymmentä vuotta pelaa, niin väkisinkin mukaan mahtuu treenejä, joissa ajatukset pyörii muualla kuin pelaamisessa tai muuten vain keskittyminen ei ole täysillä hetkessä. Ja tuohon on todella helppo tottua, jos ei ole joku muistuttamassa vieressä, että miksi touhu näyttää turistin pelaamiselta.

      Mutta toisaalta ei moni huippupelaajista saati juuri kukaan junioreista myöskään ymmärrä, mitä todellinen keskittyminen tarkoittaa. Minulle tuo aukeni ruotsalaisvalmentaja Landsbergin opissa parin vuoden aikana, ja siinä on varmaan isoin syy, miksi kaksinpelissä pääsin top200-rankingiin. En ollut aiemmin ymmärtänyt, mitä fokus tarkoittaa, mutta yhtäkkiä vaikkapa Talissa ympärilleni katsoessani tajusin, että kaikki treenaavat ihan puoli valoilla.

      Ja tämän vuoden aikana olen puoliksi huomaamatta hieman laskenut keskittymisen tasoani treeneissä. En tahallaan, mutta se ei ole ollut keskiössä. Lloydin kanssa treeni meni monesti enemmän suorittamiseksi, joten ei se ole ihme, että pelintasokaan ei pysynyt parhaalla tasollaan. Ja kyllähän nyt taas eron huomaa niin selvästi, kun Pavicin kaltainen superhyvä keskittyjä pakotti minutkin nostamaan treenin laatua kahdeksi viikoksi. Ei hän turhaan ole ollut maailman listan kärjessä.

  • Onneksi olkoon! Voitto on voitto, vaikka vastustajat pihalla. 🙂 Hyvä huomata, että muutkin hieman ihmettelivät, itse ajattelin ensin, että kuvakulma valehtelee, mutta taisi tosiaan Shevchenko olla hieman noviisi. Toki nelipelin arvostuksen kannalta hieman huonoa, että kaksinpelaajat tulevat sinne harjoittelmaan, mutta toisaalta ymmärrän hyvin miksi tulevat. Onhan se parasta harjoittelua ja esim Emilin verkkopelaaminen on parantunut huomattavasti kun on myös pelannut nelinpelejä. Pisti muuten silmään, että aloitit syöttämisen. Sisällä aurinko ja tuuli ei vaikuta, niin voitko avata miten päädyitte tuohon ratkaisuun? Ja milloin saamme tietää kenen kanssa pelaat ensi vuonna? 🙂

    • Kiitos, hyvinhän täällä lähti pelit käyntiin Metzissä, vaikkei vastus pahimmasta päästä siis ollutkaan. Päädyimme tosiaan laittamaan minut syöttämään ensin Miesin toiveesta ja toisaalta myös oma valmennustiimini on halunnut minun ottavan syöttööni enemmän omistajuutta, mikä onnistuu vaikkapa juuri aloittamalla syöttämisen matsissa. Tulee heti itseluottavainen fiilis, kun uskoo olevansa tiimin ykkössyöttäjä. 💪

      Ja julkaisen kyllä ensi vuoden parikuvioni, kunhan vain tiedän ne itsekin! 😅

  • Jos nyt ei kuitenkaan yhden pelin perusteella vielä Harria pariutettaisi. Ei sillä, että tällä meidän spekuloinnilla hirveästi merkitystä olisi, mutta heitänpä silti oman ajatuksen. Mies on ollut pari kautta aika heikossa kierteessä sekä vaikuttaa hieman ailahtelevalta ja haasteelliselta. Joten vaikka hän onkin ammattiMies, kelpo peliMies ja varsin etevä verkkoMies, niin kyllä minä toivoisin, että ensi kaudelta löytyy viereltä eri mies.

    Mutta nyt Metzissä ollaan kyllä täysillä mukana tiimissä Heli/Mies! En oikein noista tiiminimistä perusta, mutta tuo näytti tulosgrafiikassa hauskalta.

    • Jep, matsi kerrallaan mennään tämä viikko. Vielä on kortit auki ensi vuotta ajatellen.

Comments are closed.