No huhhuh, aika sanattomaksi vetää tiistain tapahtumat Malagassa. Suomi voittaa maailman rankingykkösen Kanadan ja etenee Davis Cupin neljän parhaan joukkoon. Otto Virtasen esitykset olivat tänään sitä kuuluisaa hurmosmeininkiä, ja kun itsekin sain hoidettua oman tonttini Oton rinnalla ratkaisevassa nelinpelissä niin totta se on. Perjantaina pelataan semifinaalissa joko Tsekkiä tai Australiaa vastaan.
Lähtökohdat tälle päivälle eivät olleet missään nimessä parhaat mahdolliset, kun selvisi ettei ykköstykkimme Emil ollut pelikunnossa. Kovasti hän yritti itseään kuntouttaa, mutta aika loppui kesken. Minullakin sama kohtalo oli lähellä, mutta onneksi ei sentään. Nyt voinee paljastaa, että podin Metzin ATP-kisasta kotiuduttuani viisi päivää kotona yli 38 asteen kuumetta ja pari erilaista tulehdusta ennen kuin pääsin ensimmäistä kertaa viikon tauon jälkeen treenaamaan vasta sunnuntaina täällä Malagassa. Mutta kuka tuota enää muistaa, joukkuelääkärimme teki upeaa työtä kuskaten minulle lääkkeitä kotiin asti, ja lopulta olin tänään juuri riittävän kovassa iskussa.
Oli siis jo hyvissä ajoin ennen päivän otteluiden alkua selvää, että Otto ja Patrick pelaavat kaksinpelit, ja nelinpelin kokoonpano päätetään lopullisesti vasta kaksinpelien jälkeen. Jos jompikumpi kaksinpelaajista esittäisi huippuotteita omassa ottelussaan niin samalla flow’lla saisi ilman muuta jatkaa nelinpeliinkin. Muussa tapauksessa toinen Patrik eli Niklas-Salminen hyppäisi kanssani kentälle.
Malagassa alkoi tunnelma kisakylässä nousta jo useampi tunti ennen otteluiden alkua suomalaisfanien rynnätessä paikalle, mutta viimeistään avajaisseremoniassa kello 16 sitä oikeasti tajusi minkä luokan tapahtumasta oli kyse. Kanadalaisia oli paikalla joitakin kymmeniä ja he pitivät kokoonsa nähden ihan hyvin ääntä, mutta se meteli, joka lähes 5000 suomalaiskatsojasta lähti oli kyllä täysin toisesta maailmasta. Ihan kuin olisi Suomessa kotiottelua pelattu. Maamme-laulukin kajahti katsomosta sen verran kovaa ja korkealta, että kentällä meinasi tulla tippa linssiin. Nyt oltiin siellä, missä tennispelaajan on parasta olla.
Patrick joutui tai pääsi uransa ensimmäisessä Davis Cup -kaksinpelissään melko pahaan paikkaan, sillä vastaan tuli aivan hurjaan syöttövireeseen yltynyt muutaman vuoden takainen ATP-3 Milos Raonic. Patrick teki parhaansa ja taisteli, mutta Raonic oli yksinkertaisesti parempi tänään. Lukemat 3-6, 5-7 kertovat kuitenkin siitä, että ei Patrick helpolla antautunut.
Tuon perään oli ykkösten ottelun vuoro, kun Otto sai vastaansa nuoren isokokoisen Gabriel Diallon. Otosta näki ottelun ensimmäisistä pisteistä alkaen, että mies oli ihan eri pelipäällä kuin viimeisten viikkojen ATP-kisoissa, ja jotenkin katsomon puolella luotto oli todella korkealla. Minua ei pukuhuoneen puolella matsia seuratessani oikeastaan edes jännittänyt, niin vahvaa oli Oton tekeminen. Lukemat lävähtivät taululle 6-4, 7-5, mikä tarkoitti, että maaottelu ratkaistaisiin nelinpelillä.
Ei Oton kaksinpelin jälkeen tarvinnut juurikaan miettiä kenen kanssa haluaisin nelurin pelata. Pientä hymähtelyä pukkarissamme aiheutti se, ettemme olleet Oton kanssa koskaan edes harjoitelleet nelinpeliä yhdessä, ja siinä viidentoista minuutin aikana käytiin sitten kaikki nelurin perusasiat yhdessä läpi. Kumpi pelaa kumpaakin ruutua, mitkä ovat lempisyötöt ja positiot verkolla, mitä vastustajilta on odotettavissa ja miten siihen on parasta vastata. Mutta jotenkin luotto oli silti korkealla, sillä päätimme keskittyä perusasioihin ja antaa oikeiden asioiden tapahtua.
Matsin alku ei ollut helppo, sillä vastustajat olivat todella vahvalla palautuspäällä liikkeellä. Pelastimme kuitenkin murtopallon niin Oton avaussyöttövuorossa kuin minun syöttövuorossani 1-1 -tilanteessa. Ja mikäpä olisi maukkaampaa kuin jatkaa siitä murtaen Pospisil 2-1 -tilanteessa ja pian olimme siis 4-1 -johdossa. Erä ei kuitenkaan ratkennut vielä tuohon, sillä kanadalaiset saivat murron takaisin minun syöttäessäni 4-2 -tilanteessa, kun aloitin gamen vähän heikosti. Vaikka 15-40 -tilanteesta nousimmekin tasoihin, niin seuraavat kaksi pistettä menivät vastustajille.
Jatkoimme kuitenkin Pospisilin painostusta, sillä hänellä näytti olevan jotain häikkää olkavarressaan, eikä syöttö lähtenyt ihan niin kovaa kuin yleensä. Saimme kolme peräkkäistä murtopalloa 4-3 -johdossa, mutta kanadalainen selvitti nuo hyvillä syötöillään. Seuraavat omat pitomme olivat kuitenkin vahvoja ja pääsimme yrittämään uudestaan murtoa 6-5 -johdossa. Poikki kentän rystyvolleyni 30-30 -tilanteessa oli täydellinen ja tällä kertaa aavistin Pospisilin ykkössyötön murtopallossa oikein. Pallo putosi juuri sopivasti hänen jalkoihinsa, eikä hän saanut volleytaan verkon yli. Ensimmäinen erä meille siis 7-5.
Saimme toisen erän alussa hyvän momentumin päälle, mutta Galarneau selvitti kuin selvittikin peräti kuusi murtopalloamme erän toisessa gamessa. Murto oli kyllä lähellä, sillä kerran palautukseni oli pari senttiä pitkä ja toisella kerralla pari senttiä leveä. Ja yhden kerran Galarneau haki murtopallossa myös haamurystyn linjaan. Mutta tasaisesti jatkettiin siis. Jouduimme Oton syöttövuorossa 2-2 -tilanteessa murtopallotilanteeseen, mutta siihen kohtaan Otolta löytyi takataskusta aika sopivasti kolme peräkkäistä ässää.
Olimme toisessa erässä koko ajan siis hieman edellä, mutta lopulta erä ja ottelu ratkaistiin 4-3 -tilanteessa Pospisilin syöttäessä. Pari erinomaista palautuspistettä toi meille kaksi murtopalloa, eikä Otto epäröinyt kämmenensä kanssa ratkaisupaikassa. Enää piti syöttää ottelu kotiin. Otin Oton 5-3 -tilanteen syöttövuorossa ensimmäisessä pisteessä todella vahvasti keskustan haltuun verkolta, minkä jälkeisessä pisteessä Otto pelasi huikean kämmenen nousevaan palloon. 30-0 -tilanteessa volleyni napsui jälleen mukavasti winneriksi ja jäljellä oli enää loppuhuipennus. Oli meille kummallekin selvää, mihin Otto syöttönsä tähtäisi ja niinpä pallo pamahti 220 km/h syöttöruudun kulmaukseen, eikä Pospisili ehtinyt edes liikahtaa.
Kädet nousi kohti kattoa ja meteli hallissa yltyi suunnattomaksi. Suomi oli tehnyt sen, olimme voittaneet Kanadan. Rehellisesti sanottuna yksi parhaista fiiliksistä koskaan, minkä olen tenniskentällä tuntenut. Ratkaista nyt voitto tällaisessa ottelussa tällaisen yleisön edessä. Ja saihan sitä taas tuulettaa ihan kunnolla, tämän takia sitä on vuosia tehty töitä.
Vaihdoimme kapteeni Jarkon kanssa sellaiset hyväksynnän katseet, sillä tiesimme kumpikin tarkasti mitä kukakin sisällään tunsi. Ylpeyttä ja onnea. Yleisö jatkoi kannustustaan pitkälle ottelun jälkeen, kun annoimme vielä haastatteluja kentällä niin paikan päällä olleille katsojille kuin useammalle TV-ryhmällä. Nimmareitakin ehti vielä jakaa pitkän listan, kunnesjärjestysmiehet tulivat hätistelemään yleisöä ulos hallista.
Suuntasin kentältä suihkuun, ihan omassa rauhassani omaan pukuhuoneeseen ja istahdin hetkeksi penkille miettimään mitä sitä oikein tuli tehtyä. Paljon oikeita asioita. Paljon sellaista, jota kelpaa uran jälkeen muistella. Suomalaista tennishistoriaa.
Oton suoritukset tämän päivän otteluissa olivat kyllä jotain ihan mahdotonta. Hän otti areenan haltuunsa, ja pelasi uransa ensimmäisen Davis Cup nelurinkin kuin vanha tekijä. Syöttö ja varsinkin palautus olivat sillä tasolla, että vastustajista oikein aisti, kuinka he eivät tienneet ollenkaan, miten Ottoa vastaan olisi pitänyt pelata. Enkä minäkään nyt huonosti pelannut. Syöttöpeli ei ollut ihan niin loistavaa kuin viime viikkoinan aikaisemmin, mutta verkolta homma oli kyllä erittäin hyvin hallussa ja palautuksiakin napsui oikeissa paikoissa jokunen aika sopivasti vastustajien jalkoihin. Olimme yksinkertaisesti vastustajia parempia.
Fiilikset ovat siis tällä hetkellä aika korkealla, ja vaikken mitään omista suorituksistamme haluakaan ottaa pois, niin kyllä se on kuitenkin myönnettävä, että meillä kävi vastustajien peluutuksen osalta aika hyvä tuuri tänään. Emilin ollessa ulkona kokoonpanosta voitto tuntui kaukaiselta haaveelta, mutta kävikin niin, että myös vastustajien ykkönen Felix Auger-Alliassime joutui jättämään ottelun väliin. Raonic olisi tänään ollut kenelle vain todella vaikea voitettava, mutta koska hän on ollut loukkaantuneena, oli hän Kanadan kakkospelaaja, mikä avasi Otolle mahdollisuuden pelata Dialloa vastaan. Mikä oli mielestäni paljon parempi match-up meidän kannaltamme kuin Otto vastaan Raonic.
Ja nelinpeliin Kanada joutui laittamaan paperilla aika keskinkertaisen parin Galarneau/Pospisil. Voitti tämä pari toki kaikki kolme neluriaan lohkovaiheessa syyskuussa, minkä lisäksi Pospisil on toki parhaimmillaan todella kovan luokan nelurimies, mistä osoituksena muun muassa Wimbledonin voitto. Mutta tänään hän oli kyllä kaukana tuosta tasosta. En tiedä loukkasiko hän olkapäätään juuri matsin alussa, mutta syötöstä katosi kyllä paljon tehoja normaaliin nähden. Eikä Galarneau muutamien palautusten lisäksi esittänyt kyllä mitään sellaista, minkä takia hänet olisi minun mielestäni neluriin kannattanut nimetä. Ainakin minulle vaikkapa Raonic olisi ollut paljon pahempi vastus. Mutta ei toki valiteta tästä sen enempää. Eikä se tietenkään tarkoita, etteikö meidän olisi pitänyt ottelua itse voittaa. Voitto tällä tasolla on aina kova suoritus oli vastassa ketä vain.
Suomen ottelu jatkuvat siis perjantaina semifinaalilla, jossa panoksena on siis ei enempää eikä vähempää kuin Davis Cup -finaalipaikka. Vastus tulee olemaan tiukka, joko Tsekki tai Australia, mutta jos tällä lailla jatketaan ei meitä voi ketään vastaan sulkea pois laskuista. Ja tiedä vaikka saataisiin Emilkin vielä mukaan pelaavaan kokoonpanoon. On hän tässä viime päivät kuitenkin useamman tunnin päivässä pystynyt kentällä harjoittelemaan.
Tämä päivä venyi aika pitkälle aamuyöhön, mutta seuraavat kaksi päivää siirretään sitten katseita perjantaille. Ja valmistaudutaan siihen parhaamme mukaan. Kyllähän tällaista urheilujuhlaa haluaa elää vielä lisää. Kiitos Suomen kannustusjoukot tästä päivästä, tehdään sama uudestaan perjantaina.
Onnea koko joukkueelle, upea ainutlaatuinen tennis historian uroteko ! Perjantaita odottaen.
Kiitos, aika hurjaa!
Ihan mahtavaa ja huikeaa, käsittämätöntä!! Kannatti pystyttää todellakin paikallinen kisakatsomo ja ihmetellä huuli pyöreänä, miten tyylillä ja tahdolla siellä vedetään. Kiitos ja ONNEA teille kaikille ja täysillä eteenpäin! VAMOS on nyt hyvin hallussa 🎉
Vamos, lisää tätä ja isot kiitokset! 🙌
Onneksi olkoon, tiimityö oli loistavaa!
Eikö syöttöjen nopeus olekaan niin tärkeää? Olen kuvitellut että se olisi tärkein (toki tarkkuuden lisäksi) osa syöttöä mutta nyt kun syötöt tulivatkin 60kmh hitaammin, eivät ne siltikään mitään helppoja näyttäneet olevan.
Ja miten pystyy pelaamaan kaksi matsia peräkkäin, vain nimellisellä tauolla? Eikö ATP kiertueella anneta merkittävästi pidempiä taukoja jos pelaa molempia sarjoja.
Auttaako se ettei nelurissa joudu juoksemaan (aikaan yksin) laidasta laitaan?
Kiitos! Onhan syötössä muitakin muuttujia kuin nopeus. Kierre, tarkkuus, syöttösuunnan lukemisen vaikeus. Parhaat osaavat käyttää hyväkseen noita kaikkia.
Ja Otto painoi kaksi matsi putkeen ilman mitään ongelmia. Puoli tuntia taukoa riitti hänelle varsin hyvin, ei sillä niin väliä ole onko tauko 30 vai 60 minuuttia. Nopealla sisäkentällä fyysinenkään rasitus ei niin korkeaksi nouse.
Tuokiokuvia tulevalta viikonlopulta: Suomi on voittanut välierässä jonkun ”tenniksen suurmaan”. Loppuottelussa Djokovic-Virtanen Djokovic ei tajua mikä häneen iski, kun Otto lyö ottelupallon Djokovicin rokotuskäteen ikään kuin muistutuksena siitä, ettei se tuon enempää olisi sattunut. Tilanne 1-1. Ratkaisevassa nelinpelissä Otto ja Harri lannistavat vastustajan pelkällä asenteella. Patsashankkeita käynnistetään ympäri Suomen.
Hui, aika hurjat tuokiokuvat, mutta en toki panisi pahakseni jos toteutuisivat. Kaikkemme tehdään!!
Jo nyt Suomen urheiluhistorian kovimpia suorituksia ikinä, ellei peräti kovin!
On kyllä hurjaa menoa! Mutta ei jätetä tähän 💪
Huikeeta jätkät! ;D
Näytti kenttä haastattelussa että meinaa tulla sinulla itku kun Jarkko jotain puhui =).
On tää mahtavaa olen hymyillyt posket kipeäksi =D
Hieno fiilis..Ottoa nähnyt jokusen matsin 14 vuotiaasta jannusta Jgb turneissa, Tatsin ITF junnu kisassa jne..
Ja sinut kerran nuorena poikana Pyynikillä kun Juhokin vielä siellä pelasi ja olisko Vileenin Terokin pelannut =D
Go Suomi
Go Suomi! Ei se ihme ole jos tällaisessa tilanteessa meinaa isokin mies herkistyä, tunteet on pinnassa. Pitkään on töitä tehty, mutta tällaiset hetket antavat kyllä paljon.
Vamos! Olihan toden totta matsi jota kuvaat analyysissasi ansiokkaasti antaen suurta ”kunniaa” Otolle. Hän toden totta oli vallan mainio kummassakin pelissään. Oton syöttötyöskentely oli nelurin alussa jopa omaasi parempaa. Otto oli ehkäpä voiton tae joukkueelle. Tuon suuntaista voin aistia myös omasta kirjoituksestasi. Omien syöttöesi vaikeus alussa ehkäpä johtui pitkästä sairastelustasi, sillä loppua kohden sekin osa-alue parani?
Nyt sitten kaikki paukut perjantain peleihin! Vastus on kova ihan riippumatta siitä kumpi tulee vastaan.
Ottohan voisi olla noilla näytöillä, etenkin syötöt huomioiden, jopa neluripeliesi oiva kumppani edellyttäen, että olisi mahdollista. Vai kuinka itse katsot? 😀
Nyt odottamaan perjantain matseja. Vamos!
Oli kyllä Otolta aika täydellinen päivätyö. Ja nelurissakin hän kyllä ratkaisi voiton meille, mielettömän vahvaa tekemistä ratkaisupaikoissa. Oton syöttö on aina ollut todella iso ase, mutta erityisesti palautuksissa hän oli kyllä nelurissakin käsittämättömän hyvä. Kyllähän Oton kanssa täytyy minun jatkossakin pelata 😁
Hurjasti onnea, mielettömät esitykset – oli ilo katsoa! Tsemppiä perjantaille 💪💪💪
Suuret kiitokset! 🙌
Onnittelut ja kiitokset loistavasta voitosta. Olitte kiistatta parempia ja niskan päällä koko ratkaisevan ottelun. Jännittämään joutui silti, koska tunnetusti tennisottelu voi ratketa yhteen huonoon tai jopa epäonniseen syöttövuoroon.
Sellaista kysyisin, että muistatko ottelutapahtumat ulkoa piste pisteeltä noin tarkasti, vai katsotko vielä jotain tallenteelta ennen näitä huikeita otteluraportteja?
Kiitos! Onhan se ratkaisumatsien pelaaminen aina jännää. Tennismatsi voi koskaan vain kääntyä, mutta nyt pidettiin kyllä paketti upeasti kasassa.
Ja aika tarkasti jää kyllä melkeinpä jokainen piste mieleen ottelun aikana. Ja eiköhän tästä matsista jää moni piste mieleen vähän pidemmäksikin aikaa. 😁
Tennishistoriaa! Ootte te kovia! Uskomaton 6 tunnin tv-ilta täällä kotikatsomossakin. Lämpimät onnittelut ja tsemppiä jatkoon!
Huikeaa! Oli varmasti pitkä ilta katsomoissa, mutta ei mennyt hukkaan!
Onnittelut huikeasta saavutuksesta! Kotikatsomossakin sai jännittää koko illan. Eka ottelu oli tosiaan melko kylmää kyytiä, mutta heti Oton matsin alkuhetkistä lähtien tuntui siltä, että kyllä tämä vielä hoidetaan kotiin!
Toivotaan tosiaan, että Emil olisi perjantaina pelikunnossa, vaikka ei aivan täydessä iskussa olisikaan. Ihan jo senkin takia, että Otto pääsisi pelaamaan vastustajan kakkos- eikä ykköspelaajaa vastaan. Toista kertaa tuskin menee samaan tapaan, että kakkospelaaja onkin ykköstä kovempi. Patrick hoiti kyllä osuutensa mallikkaasti, mutta peruslyönneissä ero maailman huippuun tuntui hieman liian suurelta. Syöttö kulki hienosti, mutta pelkällä syöttö-volleyllä on hankala voittaa koko matsia, kun viimeistään tie breakissa pitäisi saada pisteitä myös vastustajan syötöistä.
Tsemppiä perjantaille, vamos!
Isot kiitokset! Olipa jännittävä ilta, mutta lopputulos sitäkin maukkaampi.
Kyllä me Emil silti perjantaille tosiaan haluttaisiin takaisin kokoonpanoon. Helpottaisi myös Oton tulevaa ottelua, kun jää vastustajien ykkönen kohtaamatta. Ja Patrickille voi olla liian paha paikka toistamiseen. Sormet siis ristiin, että Emil on kunnossa!
Poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa lämpimät onnittelut semipaikasta Davis Cupissa sinulle ja koko joukkueelle. Myös erityisesti Otolle, joka piti pelinsä kasassa tiukassa paikassa sekä kaksin- että nelinpelissä.
Hienot tuuletukset sinulla, netissä leviää laajalti. Nykiksen mukaan Edbergillä oli aikanaan hieman samaa.
Mutta nyt juhlat juhlittu ja katse perjantaihin. Jälleen sinulle ja koko joukkueelle isot tsempit.
Kiitos! Eilen sai nauttia, mutta tänään siirretään katseet jo kohti perjantaita. Ei meitä helpolla pysäytetä silloinkaan. 💪
” Oli meille kummallekin selvää, mihin Otto syöttönsä tähtäisi ja niinpä pallo pamahti 220 km/h syöttöruudun kulmaukseen, eikä Pospisili ehtinyt edes liikahtaa.”
Tämä oli itseasiassa katsomossakin selvää, kun tuli sanottua ääneen ennen syöttöä ja perillehän se ”tilaus” toimitettiin kunnialla! Noit tuuletuksia olikin ehtinyt tulla jo ikävä! Vamos!
On se helppoa, kun voi päättää samanlaiseen ässään niin kaksin- kuin nelinpelin, eikä vastustajat ehdi kissaa sanoa. Nautitaan!
Kotikatsomossa vietetty lähes kuusi tuntia oli kuin tennisstadionilla yleisön keskellä! Ainutlaatuinen muisto ja perjantaina lisää….Lämpimät onnittelut koko joukkueelle.
Upeaa tennishistoriaa, toivottavasti kotikatsomoissa nautittiin yhtä paljon kuin Malagassa. Ja perjantaina uusiksi!
Onneksi olkoon koko joukkueelle! Mieletön suoritus jo tähän asti ja matka on vielä kesken. Tulee tällä kaudella sinulle suurimmat menestykset paikoista, joita ei etukäteen odottanut, mutta otetaan ilolla vastaan.
Taisi olla etukäteen niin, että ainoa, jonka ei ainakaan pitänyt pelata neluria, oli Otto. Mietin kyllä itsekin Oton pelin aikana, että kerran noin hyvin kulkee, niin ei kun neluriin vaan. Rohkea valinta, mutta epäilemättä oikea. Aika monta kertaa huomasin pelin aikana sanovani, että nyt pitää Harri nousta oman parin tasolle. Enpä sitäkään olisi ennakkoon uskonut. 🙂 Ja hyvinhän sinä nousit.
Yhteisharjoittelun määrän huomioiden, niin olihan tuo aika huikea esitys. Kerran näytti Oton takakenttälyönnissä, että nyt lähtee sinun pää pallon matkaan, mutta huikean väistön suoritit. Vähän on ristiriitainen fiilis siitä, että tykkään ajatuksesta, kun parit hioo peliin viimeisen päälle kuntoon, mutta nyt kylmiltäänkin voi vetää noin hyvin. Mutta onhan tuo Davis Cup oma maailmansakin.
Kova vastus sieltä joka tapauksessa perjantaille tulee, mutta kovia olette tekin ja näissä peleissä löytyy vielä uusi vaihde. Otolla oli Splitin ja Malagan välissä pelkkää mustaa, mutta eilen varmaan uran parasta tennistä. Huikeita kavereita!
Isot kiitokset! On se Otto kyllä ihmemies näissä DC-matseissa. Aivan kuutamolla Splitin jälkeiset viikot, mutta nyt taas Malagassa löysi mahtivireen. Ei häntä voinut olla päästämättä neluriinkin, jäätävää.
Mitä tässä siis perjantaiksi muuttamaan, annetaan palaa lisää vain!!
Te. Olette. Ihania!!!! Kiitos kertakaikkisen hienoista hetkistä joka ainoalle joukkueessa!!!! Nostan kyllä erityisesti hattua Kaukovallalle, joutui ihan mahdottomaan paikkaan ja pystyi pitämään itsensä kasassa ja taistelemaan kakkoserässä miesmäisesti. Tuossa syöttötulituksessa olisi voinut hanskat tippua täysin. Uskon että tuolla taistelulla oli nostattavaa merkitystä joukkueenne hengelle (ja ehkä Kanadalle tuli pikkasen fiilis, että jatko on piece of cake…?) Mutta piece by piece ne keksitkin murretaan, ootte kyllä niin kylmäpäisiä. Ja se tyyneys, jolla pelasitte nelurin, ikäänkuin olisitte yhdessä tehneet tuon jo muutamankin kerran. Ja sinulla vielä tuo sairastelu alla. Huhhuh. Haastatteluissa näkyi ja kuului mahtava joukkuehenkenne, niin aitoa ja pidättelemätöntä iloa. Nautitaan tästä ja koitetaan pitää pää kylmänä siellä ja täällä. Eletään sellaisia hetkiä, että ei vielä täysin tajua, kuinka suuresta tässä on kyse. Isosti Onnitteluja ja Onnea jatkoon! Jeeeeeeeeeeeeee!!!!!
Jee jee, kiitos! Olihan taas osoitus meidän ainutlaatuisesta joukkuehengestämme, että ilman Emiliäkin pystyttiin Kanada kaatamaan. Patrick teki miehen työn, mutta vastus oli vain mahdottoman kova. Mutta Otto ei kyllä jättänyt ketään kylmäksi, mieletön tennispäivä!
Aivan mahtavaa tennishuumaa ja hurmosta! 🤩 Vaikka tietysti Otto oli mahtavassa vireessä, niin ei tuota nelinpeliä olisi voitettu ilman sinun mahtavaa nelurin huipputason verkkotyöskentelyä. Suuret onnittelut ja ei muuta kuin kohti perjantain koitoksia! 🙌
Suuret kiitokset, unohtumaton tennispäivä! Otto veti kyllä nelurinkin aika hurmiossa, mutta toden totta kaksi siihen voittoon aina vaaditaan. 😉 Lisää tätä perjantaina!
Lyökää seuraavaan peliin Kontinen penkiltä kehiin🤣 Ihan mieletöntä ja nyt nauttikaa, tolla asenteella voitatte kaikki!
Hehee, Henkka on kyllä penkilläkin aika rautainen taktikko. Voi olla, että ihan perjantaiksi ei saada miestä pelikuntoon 😅
Kiitos Harri, kiitos Otto, kiitos Jarkko ja koko muu tiimi! On todella upeata olla taas kerran paikanpäällä todistamassa suomalaisen joukkueurheilun kaikkien aikojen saavutusta. Pe saaga jatkuu ja su koittaa sen kliimaksi! Luotto on niin kova, että su aamulento on vaihdettu ja töihin joskus ensi viikolla! Tsemit perjantaille!
Ps. Vaimolta myös kiitokset pikkurupattelusta, kuvista ja DC-pyyhkeestä!
Oi mahtavaa, olihan Malagassa kyllä ainutlaatuinen tunnelma. Kiitos kannustuksesta ja kiva, että tulitte vielä matsin jälkeen moikkaamaan. Perjantaina nähdään taas! 🥳🥳🥳
Hienoa oli töllöstä seurata. Lopputulos toivottu ja ihan oikeutettu. Hiukan aiemman pohjustusblogin luettuani mietin, ettei mainintaa joukkueen terveystilanteesta ja siihen selvästi syynsä. Emil ei pystynyt pelaamaan ja sinullakin hankala valmistautuminen. Onneksi Felix oli poissa Kanadan pelaavasta kokoonpanosta.
Oton kanssa yhteispeli sujui nelurissa mainiosti ja vaikka Oton kaksinpeli ei viime aikoina ole sujunutkaan, niin Cressyn parina neluri näyttänyt omiin silmiin ihan hyvältä. Pospisil näytti kärsivältä koko ajan ja tuntui, että olkapään lisäksi ei tainnut olotilakaan olla paras mahdollinen.
Siitä, että olet syksyn aikana pelannut molempia palautuspuolia oli nyt etua, sai Otto itselleen paremman puolen. Tänään selviää vastustaja ja perjantaina saa sitten taas jännätä. Emilin osalta ei mitään riskiä, luovutus kesken pelin olisi pahinta. Isot onnittelut ja tsempit perjantaille!
Erinomaista analyysia. Oli meidän onni, ettei Felix ollut kokoonpanossa, mutta kyllä meiltä silti venymistä vaadittiin. Otto on pelannut mukavan paljon neluriakin tänä vuonna, joten kun hurmos oli kohdallaan, niin väliäkö sillä kumpi pelimuoto on kyseessä. Ja ihan totta sekin, että oli onni, että minut pystyi laittamaan kakkosruutuun, niin saatiin Otto moukaroimaan kämmeniään ykköseen. Ei ihme, että vastustajilla näyttä homma kärsivältä.
Perjantaina lisää vain!
Liikutus tulee vielä aamullakin, kun lukee upean kirjoituksesi ja sitä seuraavat onnelliset kommentit. Ei välttämättä kukaan Suomen jengistä olisi pystynyt vastaamaan Raonicin syöttöihin – sehän oli kuin Isner pahimmillaan – joten Pate voi olla täysin tyytyväinen suoritukseensa. Kokemus pelata tuollaisessa ympäristössä ei lopulta kovin monelle osu kohdalle. Toivottavasti Pate saa siitä hyvää inspiraatiota jatkaa tennispelaajan uraansa. Oton suoritus oli massiivinen. Sivusta katsottuna tulee sellainen vaikutelma – peilaten hänen viimeaikaisiin tuloksiinsa – että Oton menestys DC:ssä perustuu nimenomaan tuohon paljon puhuttuun huikeaan joukkuehenkeenne. Te, joukkuekaverit ja Jarkko Yodana, nostatte Oton korkeammalle kuin hän kenties yksin pystyisi. Näin ollen Oton loistava yksilösuoritus on nimenomaan joukkueen yhteinen saavutus. Oikeilla jäljillä? Sinun tennistarinasi on saavuttamassa, tai oikeammin, saavuttanut jo, eeppisiä mittoja. Kenet haluaisit esittävän itseäsi elokuvassa? Valtavasti tsemppiä perjantaihin! Itse olen kiinni illalla, joten näen koko spektaakkelin vasta la aamuna tallenteena. Uutispimento siis päälle!
Olihan tuo eilisen päivän tarina aika upea. Pate joutui liian pahaan syöttökoneeseen, mutta Otto kaivoi itsestään irti kaiken mitä pystyi. Kyllähän hän selvästi DC-ympäristössä kukoistaa, tulee ehjiä kokonaisia matseja toinen toisensa perään. Varmasti siinä on koko joukkueen tuella osansa kapteenia unohtamatta.
Perjantaina jatketaan, tai sinun tapauksessasi lauantaina. 🙂
Voi herran jestas pojat minkä teitte! Sanattomaksi tosiaan vetää. Otto pelasi maagisen illan ja pitkästä aikaa näytti siltä, että sinä nautit pelaamisesta ja tuosta tilanteesta. Varmasti hieno ja ikimuistettava fiilis. Parannettavaakin jäi mutta pelithän jatkuvat, joten siitä vaan isompi pykälä sisään. Taitaa olla niin, että pelaatte nimenomaan joukkueena ja joukkueelle. Ja tämä sytyttää niin teidät kuin meidätkin katsomossa. Perjantaina uutta putkeen ja aivan sama kuka sieltä tulee vastaan. Toivottavasti Emil on mukana kahinoissa.
Joukkuepelaaminen taitaa olla meidän salaisuus. Jokainen syttyy ja antaa parastaan, kun saa nauttia yleisön ja tiimikavereiden edessä kentällä. Nautitaan!
Huikea joukkue, huikea Jarkko, huikeampi Otto ja ennen kaikkea huikein HARRI!!! Uskomaton esitys, jota tuli kyllä kotikatsomossa tuuletettua isojen YEHH-huutojen satailemana (😉).
Nautitaan toki Malagasta ensin täysillä, mutta juolahti mieleen onko suunnitelmissa tulla edustamaan Saaremme kotiseuraa SATAa loppukauden Tennisliiga-otteluissa? Olisi suuri ilo nähdä tennistä maailman huipulta myös kotihallilla!
Olipa kyllä huikea tiistai. Uskomaton tennispäivä Suomelle!
Malagassa mennään päätyyn asti, mutta on tässä kyllä suunnitelmia joulukuulle myös SM-liigan puolella. Ainakin 9.12. ottelun Laajasalossa näillä näkymin olen Satan kokoonpanossa. 💪
Te teitte siellä unelmista totta! Niin omistanne, kaikkien suomalaisten tennispelaajien unelmista, suomalaisten tuhansien tennisfanien unelmista, sekä jopa kisakatsomoiden järjestäjien unelmista! Ihan käsittämättömän huikeeta!!!💪 Vamoooooos!!!!! 🔥🔥🔥🔥🎾
Nyt on taas mitä kiikkustuolissa huivin ja 🌴 kanssa muistella. 😁 Ja lisää muisteltavaa luvassa perjantaina tennisfanien muistelmiin! 😎 Turha edes sanoa, että nauttikaa!!! Kävipä perjantaina kuinka kävi, me ainakin nautitaan!!! Enemmän kuin mielellään toki vielä sunnuntainakin! 😉 Tsemiiii!!!💪🔥🎾
Unohtumattomia juttuja, kyllä kelpaa olla suomalainen tennispelaaja tällä hetkellä. Mutta vielä jaksetaan painaa, Malagassa on vielä kaksi ottelua jäljellä!
Onnittelut ja tsemiä jatkoon!
Kiitokset!
Isot Onnittelut Koko Davis Cup Teamille!!! Pojat, Hyvin Toimittu.
Tsemppiä Jatkoon; Vamos-Vamos!!!
🎾🙂👍
Isot kiitokset, jatketaan perjantaina samaa rataa 💪
Huh-heijaa!!!
Onneksi olkoon upeasta voitosta ja paikasta semeihin! 👏 👏👏
Joukkueenne on kyllä aivan uskomattoman kova! Samoin teidän strategiset pelaajavalinnat!!! 💪💪💪
Mikä huippuluokan kapteeni, joukkueen vahva yhteishenki, VOITTOJA OTTAVA TAHTOTILA, ja kerta toisensa jälkeen ällistyttävillä tuloksilla!!! Parasta huumaa, mitä Suomi-tennikselle on tapahtunut. Samaa mieltä näyttävät olevan monet kansainväliset mediat. Ja todellakin isosta syystä.
Sun ikoniset tuuletukset ovat kyllä aina hienoa katseltavaae Ja, eilisen voiton jälkeiset tunteikkaat tuuletukset X:n clipeissä kertovat kaiken oleellisen, miltä sinusta tuntuu, kun voitto on saavutettu !!!
Tuskin malttaa odottaa perjantain pelejä! Ei muuta kuin samalla asenteella päätyyn asti!!! 👍👍👍
Oli kyllä hurja päivä ja hurja joukkue-esitys jälleen meidän tiimiltämme. Suomi on todella kova Davis Cup -maa. 💪 Jatketaan perjantaina unelman elättämistä 😎
HUOMIO HUOMIO HUOMIO: Minulle tuli mieleen eräs taktiikka seuraavaan otteluunne Australiaa tai Tshekkiä vastaan. Tämä ei kenties ole kovin urheilullista, mutta voisiko sitä silti ehdottaa eräänä mahdollisena strategiana kapteeni Jarkolle?
Eli yksinkertaisuudessaan vaikka Emil olisi loukkaantunut vielä perjantaina, niin laittaisi hänet siitä huolimatta vaan kentälle lätkimään hetkeksi puoliteholla ja sitten luovutus.
Tästä olisi Suomelle se hyöty, että silloin Emil vetäisi mukaansa kentälle joko Alex de Minaurin tai Jiri Leheckan. Eli vastustajan ykköspelaajat ja näin ollen Otton ei tarvitsisi pelata heitä vastaan. Ottolla olisi nimittäin todennäköisyyksien mukaan varmasti parempi sauma kakkospelaajia vastaan.
Dubbeli olisi silloin ratkaisevassa asemassa mikäli Otto pystyisi kukistamaan kakkospelaajan.
Onhan sitä kaikki taktiikat varmasti mielessä kun perjantaihin lähdetään. Mutta katsotaan nyt ensin rauhassa, mikä Emilin pelikunto on.
Paras tilanne on tottakai se, että Emil olisi terveenä ja pystyisi aidosti taistelemaan ykköspelaajien voitosta. Mutta olen ainakin itse käynyt läpi joitakin eri vaihtoehtoja (ei niitä montaa edes ole) ja tullut siihen tulokseen, että Emil on perjantaina laitettava kentällä oli mies sitten terveenä tai loukkaantunut. Perustelu selvisi toivottavasti edellisestä postauksestani.
Ei toki millään pahalla Kaukovaltaa kohtaan, mutta mielestäni häntä ei kannata peluuttaa, sillä hänellä kaksinpelin taso ei suurella varmuudella vielä riitä ketään näistä tulevista vastustajista vastaan.
Eli jos Kaukovalta pelaisi kaksinpeliä, se pakottaisi Otton pelaamaan ykköspelaajan roolissa mikä ei kuulosta ollenkaan järkevältä. Otto on kyllä hyvässä vedossa, mutta miksi laittaa häntä Alex de Minauria tai Jiri Leheckaa vastaan kun hän todennäköisemmin voittaa kakkospelaajat? Tätä todella kannattaa miettiä tarkkaan kun pelaajia valitaan.
Onhan tuossa Veskulla ajatusta, mutta eihän tätä Suomen Davis Cup -joukkuetta kuvaa millään tavalla ajatus siitä, että laitetaan loukkaantunut pelaaja kentälle häviämään tahallaan! Varmasti kaikki toivotaan, että Emil on pelikuntoinen perjantaina ja silloin Otto vapautuu pelaamaan vastustajan kakkosta vastaan. Jos ei ole, niin sitten Otto hoitaa ykkösen. Ja itse laittaisin Harrin pelaamaan avauspelin, mutta kukaan ei taaskaan tainnut kysyä. 😀 Edellyttäen tietysti, että olet sairastelun jälkeen sellaisessa kunnossa, jossa urakointi onnistuu.
Ymmärrän näkökulmasi ja mainitsinkin kyllä, että tämä mielestäni optimaalinen strategia on hieman kyseenalainen urheilullisesta näkökulmasta. Silti kyse lienee kuitenkin isoista rahoista ja voitosta. Haluammeko maksimoida jatkoonpääsyn mahdollisuuden vai olla ”urheilullisia”? Se ei ole minun päätettävissäni, vaan käsittääkseni kapteeni Jarkko Nieminen toimii ratkaisun tekijänä.
Tenniksen historia ei ole näiltä osin mitenkään puhdas. Muistelen, että itse suuri mestari Ivan Lendl on myöntänyt jossain turnauksessa hävinneensä tahallaan välttääkseen Björn Borgin kohtaamisen. Kyse oli ehkä jostain lopputurnauksesta, sillä eihän tällaisia taktikoinnin paikkoja monessa kisassa edes ole.
Voinee sanoa, että tässä Davis Cupin keississä liikutaan ns. harmaalla alueella. Ehdotukseni ei kuitenkaan riko mitään sääntöjä ja voi tuoda varmemmin voiton Suomelle, joten itse olen sen verran julma, että laittaisin Emilin kentälle vaikkakin vain luovuttamaan nopeasti.
Tuossa on se ongelma, että kakkospelaajat taitavat kohdata ensin. Siinä voisi olla Otollekin liikaa painetta, jos tietää, että pakko voittaa, koska toisesta matsista vastustaja saa luovutuksen. Toki nytkin oli pakko voittaa, mutta silti.
Kyse on olennaisesti siitä pelaako Otto ykköspelaajaa vastaan vai kakkospelaajaa. Kaukovallan peluuttaminen kaksinpelissä olisi minusta sulaa hulluutta, sillä hänen tämänhetkinen vahvuutensa on selvästi dubbelin puolella.
Otto on osoittanut jo Davis Cupin polun aikana, että hän kestää paineita oikein hyvin. Voi kuitenkin olla liikaa vaadittu, että hänen pitäisi voittaa Alex de Minaur, joka on tällä hetkellä viittä vaille Top 10 pelaajalla sijalla #12. Lehecka taitaa olla sijalla #31 ja hänkin on askelta edellä Ottoa.
En silti väitä, että olisi totaalinen mahdottomuus, että Otto voittaisi ykköspelaajan roolissa, mutta se vaatisi ihan nappionnistumista. Etenkin de Minaur on äärettömän varma ja vaarallinen pelaaja.
Nyt oli kyllä vimosen päälle hieno tapahtuma, niin kenttätapahtumien kuin hienon yleisökannustuksen puolesta. Olli pelasi Top-30 tennistä niin kaksin- kuin nelinpelissäkin.
Patrick syötti kuin pikkupiru, mutta pelasi muuten käsijarru päällä. Passiivinen korkealle pomppaava rystyalakierre suoraan kaverin murhaavalle kämmenelle ja siitä verkolle, ei ollut se päivän paras taktiikka. Jarkon kapteenifilosofia on näköjään se, ettei hän paljon puutu pelaajien tekemisiin, mutta jos selvästi näkee sen, ettei jokin osa-alue ei selkeästikään toimi, niin silloin kyllä kokemuksen syvällä rintaäänella voisi tarjota erilaisen toimivamman vaihtoehdon, ottaa pelaaja sen sitten vastaan tai ei.
Sinulla taas on verkkopeli kulkenut jo pitkän aikaa mallikkaasti ja kun sait syötön kulkemaan, niin se kulki loppuun asti juuri sillä tavalla kuin pitääkin. Syötönvastauksissa tuppaa olemaan pikkaisen liian kiire ykkössyötöissä, johtuen todella agressiivisesta vastauspisteestä, joten se on se ainoa vielä hiottava osa-alue, joka on ollut aika pitkään vähän hukassa kakkosruudussa pelatessa. Antamalla itselle enemmän aikaa, niin nekin lyönnit jotka ovat vähän leveitä tai pitkiä, ovatkin yhtäkkiä reilusti kentässä.
Kakkosruutu on palauttajan äijäruutu, jossa otetaan edut pois kuleksimasta ja syödään karkkina kaikki syöttäjän etupallot, eli samaa namuttelumeininkiä molemmin puolin. Syötönvastaus ei ole silloin agressiivinen, jos sulopiste ei kohdistu kunnolla palloon, tai mikä vielä pahempaa, ei löydä palloa ollenkaan.
…
Patrickille sen verran tiedoksi mahdollista seuraavaa ottelua varten, että toistuva eturyntäys haarahyppy-jäniskevennyksellä suoraan syöttäjää kohden, melkein takaviivan päälle, ei luo optimaalista vastauspaikkaa kaverille, joka ei syötä edes kakkosta keskelle. Jos joutuu suorittamaan sivuttaishyppysukelluksia sivukatsomoa kohti, löysiä kohopalloja nostellen, niin syötönvastauksessa on paljon korjattavaa.
Se että jos joltain syötönvastauspuolelta ei saa juurikaan yhtään järkevää vastausta aikaiseksi, kutsutaan kalmaksi, jonka syöttäjä rekisteröi, käytettäväksi ehkä tärkeisiin syöttöihin, kuten no-add nelurissa. Kalmaa ei siis kannata aina lämmittää. Hottis on se puoli ja lyönti, josta pallo tulee aina takaisin. Tilanne jossa iskee samanaikaisesti kämmen- ja rystykalma on kamala. Kun taas se että on kaksi hottista, eli ollaan täysin liekeissä, on kuumottavan ihanaa.
…
Y-haara-filosofiassa (ritsafilosofiassa) pallo palautetaan normaalilla kenttäpelitilanne-lyönnillä riittävän kaukaa,tai sitten agressiivisemmalla Y-kulmalla, vartalotuetulla kontrana lähempää, jolloin riittää että asettaa mailan puhtaasti pallon tielle ja nojaa pallot takaisin. Tuosta etunojasta saa nelurissa myös maittavia alakierteitä syöttäjän jalkoihin.
Syöttäjällä on käytössä vain puolikas kenttää, joten suoraa sivuttaisravaamista ei tarvita ollenkaan, vaan loppuvaiheessa edetään aina viistosti eteenpäin. Pallo ei suunta-arvauksissa aina tule tuolle lyöntiradalle, mutta se kuuluu asiaan. Riittävällä etäisyydellä pidetään huoli siitä, että ilmanvastus- ja kenttäkitka hiljentää pallon nopeutta sopivasti ennen lyöntihetkeä. Jos tutka näyttää syötön nopeudeksi 220 km/h, niin takaseinään osuessa se on jo hidastunut tuosta huomattavasti, varsinkin jos pallossa on kierteitä. Jos syöttö on suora, niin siihen taas on ”helppo” kohdistaa maila suloiseen osumaan.
Y-haaran aloituspiste voi olla vaikkapa päätylinjatuomarin vieressä, jossa näytetään syöttäjälle vastaanottovalmius. Siitä sitten lähdetään etenemään Y-vartta pitkin ”hitaasti” eteenpäin askeltaen. Jos tuntuu, että ehtii katsomaan syötön suunnan, niin sitten siirrytään ”rauhallisesti” syötönsuuntaiseen Y-haaraan, josta lyödään hyvin vartalotuettu peruslyönti tai kontra. Kun etäisyyttä on riittävästi, niin kohtisyötötkin ovat puhdasta nautintoa.
Jos tuohon pallon suunnan seuraamiseen ei pysty, niin sitten Y suunnataan toispuoleisesti, esim. ykkösruudussa niin, että T-piste-linjan pystyy peittämään yhdellä viistoaskeleella, eli lyhyellä Y-sakaralla. Kämmenpuoli on silloin pitkä sakara, tarkoittaa tässä tapauksessa ennalta-aavistamista ja juoksukämmentä, jos niin haluaa tehdä. Voi jäädä myös paikalleen.
Syöttäjällä on silloin kolme suuntausmahdollisuutta. Syöttää T-pisteeseen, eli ennakoivasti melkein suoraan lapaan tai kämmenpuolelle, jossa on valtavasti tilaa sillä hetkellä. Mutta pallon noston aikana, vastaanottaja voisi juosta vaikka maratonin, joten voi olla että siihen tyhjään tilaan syöttäminenkin onkin yhtäkkiä lapaan syöttämistä ja viistosti eteen juostussa vartalotuetussa peruskämmenessä tai kontrassa, yhdistettynä syötön nopeuteen on valtavasti tulivoimaa.
Jos syöttö tuleekin keskelle, niin juoksuvaiheessa vauhtia sopivasti säätämällä ehtii niihinkin lyödä vaikka lennokkaan alakierrevastauksen. Paikalleen jäädessä keskisyötöistä saakin makeita kämmentinttejä, joten se on suuri riski syöttäjälle.
Teoriassa jos joutuu arvailemaan, niin puolet menee oikein ja toinen puolisko menee ässinä läpi, joka on paljon parempi, kuin että syöttäjä tekee neljä suoraa syöttöpistettä putkeen. Syöttäjälläkään ei ole tuolloin niin kauhean turvallinen fiilis, varsinkaan breikki-palloissa, sillä täydellinenkin syöttö voi tulla pahana takaisin.
Y-haara-filosofiaan kuuluu myös se, että Y:n paikkaa siirretään kentällä sopivassa rytmissä, eli vaikkapa äskeisen jälkeen, laitetaankin kämmenpuoli tukkoon ja lyödään juoksurystyjä tai sitten vain jäädään paikalleen. Tällä hämmennetään entisestäänkin syöttäjää, jolloin se ykkössyöttöprosenttikin voi kummasti tippua. Syötön rentous katoaa yliajatteluun.
Y-haaraan kuuluu myös etukäteisuunnittelu ennen peliä siitä, missä kulmissa Y:t asetellaan kentälle eri syöttäjiä vastaan. Nelurissa siis molemmille syöttäjille omat Y-sijoittelut, huomioiden syöttäjien vahvuudet. Esimerkiksi neljällä erilaisella Y:llä, on 4 eri kentän kohtaa, josta haaraudutaan, jolloin käytössä on 8 erilaista liikkumasuuntaa. Itse lyöntipisteet voivat olla missä tahansa kohtaa sakaroita. Jos tuo ei sekoita itseä, niin ainakin syöttäjän.
Vastaanottaja siis pelaa omaa peliään, joko intuition pohjalta tai tietyllä kuviosuunnittelulla. Jälkimmäisessä ei edes tarvitse miettiä, mitä syöttäjä tekee, sillä silloin pelataan yhtä niistä Y-kuvioista, mikä on suunniteltu jo vaikkapa edellisenä päivänä tälle syöttäjälle. Tuon kuvion onnistuminen ilman intuitiota on todennäköisyyksissä puhdas kolikonheitto, joka antaa ässäsyöttäjiä vastaan erinomaisen vastineen. Tuo vastine saadaan siis sillä, että toinen reuna laitetaan melkein kiinni. Se että jos Y-haaran pystyy vetämään suoraan syöttäjää kohden ja pystyy vastamaan molemmilta puolin, hakkaa jo syöttäjän prosentit. Se ei kerro sitä, voittaako kyseisen pisteen, mutta antaa aina mahdollisuuden siihen.
Jäniskevennys eturyntäyksellä on uho-vastaanottamista, joka edustaa ”tulen ja tuhoan”-filosofiaa, joka harvoin toimii ässäsyöttäjiä vastaan, mutta voi toimia kakkossyötöissä ja ykkösissäkin siinä tapauksessa, jos vastassa on lapaan syöttävä, riippumatta syötön nopeuksista.
Y-filosofia taas korostaa älykkyyttä, jolla voi neutralisoida potentiaaliset ässätkin. Molempia tekniikoita voi käyttää samassa pelissä, riippuen mikä milloinkin toimii.
Jos Patrick sisäistäisi tämän Y-filosofian syvyys-elementin, niin siihen kuuluisi myös sukunimen vaihtaminen Kaukovaaraksi. Syötönvastaus on shakinpeluutta, ei syöttäjän kontroloimaa alisteista toimintaa. Ainakin puolet syötöistä pitää saada kunnolla pelattavaksi, vaikka vastassa olisi millainen syöttöhirmu. Se että jos jossain vaiheessa tulee tunne, että on päässyt syöttäjän pään sisään ja oma intuitio kertoo syöttösuuntia, tunteella ettei ole mihinkään kiire, on aika makia, joka on suoraa jatkoa namutteluosastolle.
Davis Cupissa on sekin etu, että katsomossa oleva oma pelaajatiimi tai valmennus pystyy havaitsemaan ne kohdat, jotka eivät toimi ja antamaan niihin korjausvinkkejä. Se toimii vähän kuin tulenjohto. Kentällä ollessa harvoin ajatus on täysin kirkas, jännittää, väsyttää jne. ja siksi tulee vain toistettua samoja, ei niin toimivia ratkaisua, toiveella, että jos se tästä vielä joskus paranisi. Yleensä tuo kuitenkin vaatii jotain konkreettista muutosta nykyiseen tekemiseen ja siihen tiimituki on mahtava apu.
Syötönvastauksessa myös myönteiset mielikuvat ovat tärkeitä, joten jos kuvittelee olevansa pallon tulokulmaa kalkuloiva Terminator, yhdistettynä positiiviiseen ”Hasta la vista, bollis”-toimintaan tai Rambo varustettuna kahdella kainalossa olevalla tulivoimaisella konekiväärillä tai sitten Rokka, varustettuna suomalaisella jääräpäisyydellä´: ”Tästä ei tulla läpi, perk..”, niin hyvähän siitä tulee.
Tämän efellisen kirjoitti tekoäly?