Joulun odotusta ja pohdintoja dopingtestauksesta

Joulu kolkuttelee jo ovella, ja tennishallitkin hiljentyvät päiväksi tai pariksi. Omat treenini ovat lähteneet pienen lähentäjävamman jälkeen taas käyntiin, ja eiköhän mies ole ihan täydessä kunnossa, kun Australia tapaninpäivänä kutsuu. Sain tällä viikolla myös tiedon, että minut on liitetty SUEKin niin sanottuun testauspooliin, ja voisin vähän avata myös tuota puolta urheilijan elämässä. ’

Satutin siis oikean jalan lähentäjääni hieman Tennisliigamatseissa ja vielä vähän lisää treeneissä sekä SM-kisoissa vajaat pari viikkoa sitten. Kyseessä oli pieni repeämä lihaksessa, joten jouduin lopulta olemaan useamman päivän liikkumatta, jotta parantuminen saatiin kunnolla käyntiin. Viimeiset päivät olen kuitenkin jo päässyt hyvin tenniskentällä hakemaan tuntumaa, ja onhan esimerkiksi syötön treenaaminen ollut mahdollista lähentäjää rasittamatta jo aiemmin. Fysiikkatreeneissä on kuitenkin täytynyt keskittyä lähinnä ylä- ja keskikropan vahvistamiseen, mutta eipähän tuostakaan koskaan haittaa ole.

Lähtö Australiaan on ohjelmassa siis tapaninpäivänä, ja kunhan kaksi yötä vietetään lentokoneessa, niin Brisbanessa pitäisi olla perillä 28. päivä aamulla. Pääsimme uuden parini Peersin kanssa Brisbanen kisassa sijoitetuksi, mikä tarkoittaa 24 parin kaaviossa sitä, että aloitamme matsit suoraan toiselta kierrokselta. Tuo sopii meille tietysti hyvin, sillä saamme siten pari treenipäivää enemmän alle ennen kuin tosipelit alkavat todennäköisesti vasta keskiviikkona 3. tammikuuta. Adelaidessa vuoden toisella viikolla emme näillä näkymin ole kuitenkaan sijoitettuja kuten emme myöskään Australian avoimissa. Mutta eipähän tarvitse ennakkosuosikin paineita ainakaan turhaan kantaa.

---

Tennispelaajan ja monen muunkin urheilijan elämään kuuluvat läheisesti erilaiset testaukset, joista ehkä vähiten miellyttävä on dopingtestaus. Dopingtestaus on omalle kohdalleni osunut viimeisten parin vuoden aikana noin kymmenen kertaa vuodessa, suurimmaksi osaksi kisoissa, mutta myös yllätystestejä kotiin on jokunen osunut matkan varrelle. Kisoissa testit tehdään aina heti otteluiden jälkeen, mutta Malagan Davis Cupissa näytettä pyydettiin ensimmäistä kertaa jo ennen matsia, mikä suututti minun lisäkseni myös maailman ykkösen Djokovicin. Varsinkin kun kyseessä oli virtsatestin lisäksi veritesti.

Tähän mennessä dopingtestaajat ovat kisojen ulkopuolella joutuneet arvailemaan olinpaikkaani, mutta tällä viikolla Suomen Urheilun Eettinen Keskus eli SUEK ilmoitti liittäneensä minut niin sanottuun testauspooliin, jossa urheilijan tulee ilmoittaa jokaiselta päivältä olinpaikkansa etukäteen 60 minuutin aikajakson verran. Odotin saavani kutsun kyseiseen pooliin jo vuosi sitten, mutta viimeistään nyt olympiavuonna sen täytyi tapahtua.

Olinpaikan ilmoittaminen etukäteen ei kuulosta mahdottomalta tehtävältä, eikä se sitä varmasti olekaan, mutta on se silti taas yksi muistettava rutiini lisää urheilijan elämään. Yöpymistiedot pitää ilmoittaa osoitteita myöten kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, minkä lisäksi jokaiselta päivältä tulee siis ilmoittaa 60 minuutin aikaikkuna, jolloin testaajat löytävät urheilijan tietystä paikasta. Myös säännölliset rutiinit, kuten toistuvat harjoitusajat tai vaikkapa työajat tulee ilmoittaa. Vaikka kaikki tiedot pitää ilmoittaa kolme kuukautta etukäteen, voi niitä toki aina päivittää muutosten sattuessa.

Ymmärtääkseni suurin osa urheilijoista valitsee 60 minuutin aikaikkunaksi aikaisen aamuajan, sillä tällöin urheilija on todennäköisimmin vielä yöpaikassaan, eikä päivään ole mahtunut vielä suurempia yllätyksiä. Mutta omaan elämään kuuluu kyllä sen verran paljon matkustusta, nopeita suunnitelman muutoksia sekä perhe-elämän koukeroita, ettei aamuaikakaan aina ole varmin tapa olla tunti paikallaan tietyssä paikassa. Täytyy siis olla tarkkana, ettei karkaa kotoa tai muusta yöpaikasta väärään aikaan vaikkapa kaupungille hurvittelemaan. 🙂

Jonkin aikaa menee varmasti siis uuden rutiinin opettelussa, että muistaa kaikki muutokset ilmoittaa nettipalvelussa reaaliajassa. Kerran tai kaksi saa mokata, mutta kolmesta väärästä olinpaikan ilmoittamisesta seuraa pitkä pelikielto, kuten vaikkapa naapurimaan ykköselle Mikael Ymerille kävi. Joten eiköhän yritetä pitää oma virhesaldo ihan nollassa, jotta vahingon sattuessa on vielä varaa toiseenkin mokaukseen. 😊

Muuten dopingtestaus tuntuu omasta kokemuksestani sujuvan nykyään jo aika rutiinilla, sillä vaikka ottelun jälkeen 90ml näytteen antaminen ei yleensä ensimmäisen tunnin aikana onnistukaan, niin valvoja seuraa perässä, ja odotellessa voi tehdä omat jäähdyttelyt ja muut rutiinit ihan normaalisti. Mutta tämä olinpaikkatietojen ilmoittaminen joka päivä tuntuu kyllä vähän työläältä ainakin näin alkuun. Mutta eiköhän siihenkin totu yhtä lailla kuin kaikkien käyttämiensä lääkkeiden tarkistamiseen dopingin varalta. Ja kai siten pidetään urheilu puhtaampana kaikille.

Olinpaikkatietoja lukuun ottamatta meinaan kuitenkin nyt unohtaa urheiljaelämän seuraavaksi kahdeksi päiväksi ja viettää joulun läheisten kanssa täysin läsnä ollen. Tapaninpäivänä vuorossa on sitten vielä viimeistelytreenit ennen kuin illalla hyppäämme koko perheen voimin lennolle kohti Australian lämpöä. Hyvää joulua teille kaikille lukijoilleni ja kuullaan seuraavan kerran lisää sitten Australiasta!