Marrakeshin kisavoittoa on nyt makusteltu muutama päivä, ja kyllähän sitä edelleen mielellään muistelee. Mutta matka jatkuu, ja keskittyminen on siirrettävä pikkuhiljaa seuraavaan otteluun. Ohjelmassa on pienen tauon jälkeen taas CH-kiertueen kisa, jossa ensimmäinen matsimme on huomenna, kun saamme Madridissa vastaamme kaksi vasuria, parin Arribage/Cornea.
Marrakeshissa päätettiin kisat siis voittohuumassa, mutta sen suurempia juhlia ei valitettavasti päästy tällä kertaa viettämään. Valmentajani Boris lensi kotiin vielä samana iltana, ja Henrykin oli illalla vähän huonovointinen. Mutta mikäpä sitä olisi parempaa nautiskelua kuin blogin kirjoittaminen, ruoan tilaus huonepalvelusta ja kamppeiden pakkaus seuraavaa aamua varten… 😅
Matka jatkui kuitenkin siis sunnuntaina heti aamupäivällä, mutta ihan ei suunnitelman mukaan kuitenkaan. Iberia perui suoran lentomme Madridiin ja hetken siinä tilannetta ihmeteltyämme jouduimme hankkimaan uudet lennot. Henry tyytyi myöhäisillan suoraan yhteyteen Ryanairilla, kun taas minä valitsin lennot Casablancan kautta, mikä tarkoitti, että perillä Madridissa olin alkuillasta.
Madridissa kisahotelli sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla ja kentillekin on matkaa yli 10 kilometriä. Vuokra-auton sai lentokentältä käyttöönsä koko viikoksi reilulla satasella, ja onhan se mukavaa, kun voi mennä ja tulla ihan omien aikataulujen mukaisesti. Treenasimme maanantaina melko koleassa kevätsäässä kevyesti tunnin verran, mutta tänään tiistaina kentällä on tarkoitus viettää jo useampi tunti.
Peliolosuhteet ovat viime viikkoon verrattuna lämpötilaa lukuun ottamatta aika samanlaiset, sillä Madridkin sijaitsee yli puoli kilometriä meren pinnan yläpuolella, mikä tarkoittaa, että pallo lentää tavallista pidemmälle. Massakenttien tiilimurska on myös selvästi viime viikkoa hienojakoisempaa, mutta tuon vaikutuksesta peliin en osaa kyllä mitään faktaa antaa. 😅 Pallot ovat kuitenkin samat Dunlop ATP -malliset kuin viime viikolla, mikä tekee siirtymästä vaivattoman.
Pelaamme ensimmäisen matsimme huomenna keskiviikkona, kun vastaan asettuu pari Arribage/Cornea. Mielenkiintoa matsiin tuo se, että vastassa on tosiaan kaksi vasuria, mikä on melko harvinaista herkkua. Täytyy siis suunnitella omat taktiikat ikään kuin peilikuvana normaaliin verrattuna. 😊
Vaikka oma peli tuntuu hyvältä ja itseluottamus on kunnossa, pitää heti ensimmäisellä kierroksella olla täällä hereillä. Arribage/Cornea on saavuttanut viime viikkoina useammankin finaalipaikan massakenttien CH-kisoissa Euroopassa eli varmasti kovavireinen pari on myös vastassa. Eikä vastus siitä ainakaan helpotu, sillä Madridissa on kaaviossa kyllä todella kova kattaus ollakseen kyseessä CH100-kisa. TOP100-pelaajia on kaaviossa peräti 20 ja cutoff niinkin kova kuin 266. Esimerkiksi Busanissa tällä viikolla pelattavan CH125-kisan kaavion kakkossijoitettu pari ei olisi mahtunut Madridiin edes mukaan. Mutta kyllähän haasteet aina sytyttävät. 💪
Koska kyseessä on tällä viikolla Challenger-kiertueen kisa, niin ajattelin tässä käydä läpi hieman eroja ATP- ja CH-kiertueiden välillä. Tämä saattaa mennä vähän turhankin tekniseksi, mutta ehkä se jotakuta hard core- lukijaa kiinnostaa. 😉 Kommenteissa kyseltiin viime viikolla myös ATP:n henkilökunnasta sekä muista avainhenkilöistä ja varmaan tämän vertailun kautta käy ilmi sekin, että hekin kiertävät yhtä lailla pelaajien tapan kisasta toiseen.
Tenniskiertueella kisat on jaoteltu kolmeen melko selvään kategoriaan, joita ovat ITF-kisat, ATP Challenger -kisat ja ATP-kisat. ITF:n alaisuudessa toimivat Grand Slamit ovat vielä asia erikseen, mutta keskitytään nyt siis ATP- ja CH-kisojen eroavaisuuksiin pelaajan kannalta, kun sellaiset kisat on nyt käsillä. Aika moni pelaaja pelaa myös ATP- ja CH-kisoja hieman ristiin eli kisakalenteri koostuu kummankin kiertueen kisoista.
ATP-pisteitä saa yhtälailla kummaltakin kiertueelta, ATP-kisoista enemmän ja CH-kisoista vähemmän. Kaksinpelin puolella pistejakoa muutettiin tälle kaudelle hieman siten, että ATP-kisojen pistepotteja nostettiin ja CH-kisojen pistepotteja laskettiin, sillä CH-kisojen – varsinkin isojen CH125-kisojen – määrä on kasvanut huomattavasti parin viime vuoden aikana, eikä listalle haluta pelkillä CH-kisoilla pisteensä keränneitä pelaajia turhan korkealle.
Palkintorahojakin jaetaan samoin sekä ATP- ja CH-kiertueilla. ATP tukee CH-kisojen järjestämistä vuosittain todella isolla panostuksella, ja onkin ollut ilo huomata, että myös CH-kisojen palkintorahat ovat parin vuoden aikana nousseet selvästi. Varsinkin CH100- ja CH125-kisoja pelaamalla voi kerätä ihan hyvät rahat vuoden aikana. Koska molempien kiertueiden palkintorahat kiertävät pelaajille ATP:n kautta, tulevat rahat yleensä pelaajan tilille aina kisaviikkoa seuraavana torstaina. Vielä urani alkuvaiheessa CH-kisoissakin maksettiin palkintorahat monesti suoraan kisapaikalla käteisenä tai shekkinä, mutta tuosta on onneksi päästy jo pitkälle. 😊
Sekä ATP- että CH-kisoissa on aina paikalla ATP:n henkilökuntaa, jotka hekin työskentelevät yleensä ristiin kummankin kiertueiden kisoissa. ATP-kisoissa paikalla on aina supervisorin, refereen ja minimissään 4 tuomarin lisäksi ainakin pelaajia käytännön asioissa auttava Tour Manager, ATP:n mediahenkilö sekä vähintään kaksi ATP:n fysioterapeuttia. Isoissa kisoissa kaikkia näitä voi toki olla enemmänkin. Vuosien mittaan näistä ATP:n työntekijöistä on tullut ihan hyviä tuttuja, ja vaikkei samoja henkilöitä joka viikko näekään, niin kyllä heitäkin jollain lailla työkavereiksi voi kutsua.
CH-kisoissakin ATP:n henkilökuntaa on aina paikalla, minimissään pienissä CH-kisoissa tosin vain supervisor. Viime vuosien aikana isompiin CH-kisoihin on kuitenkin sääntöjen mukaan alkanut tulla pakolliseksi lisää henkilökuntaa, esimerkiksi tour manegereita näkyy CH-kisoissakin silloin tällöin. Varsinkin uusissa kisoissa tai sellaisissa paikoissa, joissa aikaisempina vuosina on ollut jotain ongelmia.
Fysioterapeuttien osalta CH-kisoissa kisan koko vaikuttaa palvelun tasoon selvästi. CH125- ja CH175 -kisoissa on paikalla kaksi ATP:n fysioterapeuttia, CH100-kisoissa yksi ja CH75- ja CH50-kisoissa ei yhtään. Paikallisia fyssareita on pienemmissä kisoissa toki auttamassa, mutta ATP:n henkilökuntaa he eivät ole. Fyssareiden lisäksi kisoissa on yleensä tarjolla myös paikallisten työntekijöiden suorittamaa hierontaa, josta mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että ATP-, CH175- ja CH125-kisoissa hieronta on ilmaista, mutta pienemmissä CH-kisoissa se maksaa.
On myös muita palveluita, jotka pienemmissä kisoissa maksavat, mutta isommissa eivät. Piti ihan kaivaa sääntökirja esille, että menee varmasti oikein, mutta kaikissa kisoissa hotelliyöhön sisältyvän aamupalan lisäksi kisan kuuluu esimerkiksi tarjota lounas CH125-tasolta ylöspäin. Pyykkipalvelu sen sijaan on ilmaista vain ATP-kisoissa. Kisan järjestämät lentokenttäkuljetukset ovat puolestaan pakollisia vain CH175- ja ATP-kisoissa.
Ilmaisen majoituksen osalta eroavaisuudet ovat sen sijaan yllättävän pienet, sillä tavallisissa viikon kestävissä kisoissa pääsarjan kaksinpelaajille tarjotaan majoitus sekä CH- että ATP-kisoissa minimissään viideksi yöksi ja nelinpelaajille siihen asti, kun pelaaja on mukana kisassa. Ilmainen majoitus alkaa aina kaksi päivää ennen pääsarjan alkamista eli maanantaina alkavan kisan kohdalla edeltävänä lauantaina ja päättyy siis ottelua seuraavan päivän aamuun. Nelinpelaajilla on kuitenkin mahdollisuus myös jakaa huone parinsa kanssa, jolloin ATP-kisoissa majoituksen saa ilmaiseksi vähintään viideksi ja CH-kisoissa vähintään kuudeksi yöksi. Löytyihän sieltä säännöistä joku asia, joka on jopa paremmin CH-kiertueella!
Itse pelikentän fyysiseen kokoon, katsomoiden kokoon, valaistukseen ym. on omat tarkat sääntönsä, jotka eroavat hieman ATP- ja CH-kiertueilla, mutta helpoimmillaan erot ATP- ja CH-kiertueiden välillä huomaa yleensä linjatuomareiden ja pallopoikien määristä. ATP-kiertueella linjatuomareita pitää olla aina vähintään 7, kun taas CH-kiertueella linjatuomareita tarvitaan esimerkiksi massakentällä CH75-kisassa minimissään vain 3. Ensi vuodesta alkaen ATP-kisoissa ei kuitenkaan linjatuomareita enää ole, sillä automaattinen ”electronic line calling” tulee pakolliseksi kaikille kentille. CH-kisoihin tuota muutosta ei varmasti kuitenkaan vielä vähään aikaan saada aikaiseksi. Pallopoikia ATP-kisoissa pitää kentällä olla aina kuusi, kun taas CH-kisoissa voidaan pärjätä neljällä, vaikka kuutta sielläkin suositellaan.
Yksi iso parannus CH-kiertueelle otettiin käyttöön itse asiassa juuri tämän kuun alussa, kun 1.4.2024 alkaen CH-kisojenkin ottelut pelataan aina kuudella pallolla. Tähän asti neljä palloa on riittänyt, mutta nyt pallosäännöt yhtenäistetään koko ATP-ja CH -kiertueella. Treenipallojen osalta eroja sen sijaan edelleen on: ATP1000- ja ATP500-kisoissa pelaajille annetaan harjoituksiin 12 uutta palloa päivässä, ATP250-kisoissa yhdeksän, CH125- ja CH175-kisoissa kuusi ja CH100-kisoista alaspäin kolme. Pelkästään kolmella pallolla useamman tunnin treenejä ei kovin mielellään vedä, mutta käytettyjä palloja saa onneksi pyytämällä yleensä lisää.
Viimeisenä eroavaisuutena täytyy tietysti huomioida vielä se, että ATP-kisoissa kentillä on aina käytössä ”shot clock” -näytöt, mikä tarkoittaa että pisteiden välien 25 sekunnin kestoa on vaikeampi venyttää. Myös esimerkiksi matsipallottelu on ATP-kisoissa minuutin lyhyempi, 4 minuuttia. Puoltenvaihdoissa ATP-kisoissa tauko on sen sijaan 30 sekuntia pidempi, kun käytössä on niin kutsuttu ”TV change-over”. TV-yhtiöt haluavat pidemmät tauot mainoksia varten, eivätkä pelaajat saa tällöin jatkaa peliä ennen kuin koko 90 sekunnin tauko on kokonaan kulunut, vaikka kumpikin olisi valmiina aikaisemmin.
Joku eroavaisuus saattoi vielä jäädä mainitsematta, mutta onhan tuossakin jo aika monta. Herättävätkö nämä jotain ajatuksia tai lisäkysymyksiä? Pelaajan näkökulmasta ihminen on sillä lailla hauskasti sopeutuvainen tapaus, että puitteiden parantumiseen tottuu äkkiä, mutta auta armias, kun joutuu porrasta alemmas, niin äkkiä huomaa, että jotain puuttuu. Joutuukin maksamaan vaatteiden pesusta tai järjestämään itse kuljetuksen lentokentältä hotellille. 😱
No, onneksi suomalainen luonne on perinteisesti aika vaatimaton, joten eiköhän keskitytä tämäkin viikko tästä eteenpäin täysillä pelaamiseen, ja jatketa Henryn kanssa viime viikkona alkanutta voittoputkea. Vamos!
Onnea vielä turnausvoitosta ja tsemppiä tulevaan Madridin turneehen !
Mukavaa luettavaa nuo faktat CH/ATP turnauksista ja säännöistä, kiitos !
Kiva kuulla ja kiitos!
Eiköhän pidetä se häviösarake vielä nollassa tämän turnauksen jälkeenkin, vai mitä Harri 💪
Todellakin 💪
Nyt oli kyllä voittoa juhlittua ihan minun makuun! 🙂
Busanin kaaviota katsellessa teidän kaavio näyttää julmetun kovalta ja kestää hyvin vertailun ensi viikonkin kaavioon. Mutta kuten ikkunasta avautuvasta lumisesta maisemasta voi päätellä, niin massakausi on hyvässä vauhdissa ja parhaat ovat niillä pelipaikoilla. Toisaalta teidän peli on sen verran hyvässä mallissa, että oikeastaan ihan hyvä, että sitä testataan kunnolla ja haasteiden myötä se voi myös kehittyä.
Mielenkiintoista oli lukea tuosta atp/ch -vertailusta. Yllättävän pieniähän nuo erot lopulta olivat. Tietysti jotain etuuksia menettää, kun tullaan tasoja alaspäin, mutta niin sen varmaan kuuluukin mennä. Nyt vaan paukuttelette sellaisen kevään ja kesän, että challeger-taso on sen jälkeen läpipelattu ja saatte nauttia suuren maailman palveluista.
Huomenna voittamattoman parin taistelut taas jatkuvat. Ja kyllä, lupaan viljellä tuota voittamatonta paria ja ottaa siitä ilon irti, niin pitkään kuin se vaan on mahdollista. 😀
Kiva kuulla, että juhlintakin kelpasi. 😅 Ja parempi se on tosiaan Etelä-Euroopan massakentillä pysytellä, kun Suomessa ulkotennis taitaa olla haave vain. Ja ehkä samalla voi jatkaa voittokulkua 💪
Hieno turnausvoitto ja nyt tsemppiä Madridiin!
Kiva lukea blogiasi ja mielenkiintoista kuulla mietteitäsi ja taustatietoja.
Yst,
Johanna
Kiitos ja mukava kuulla!
Hauskasti osui ajatukset yhteen, kun ajattelin juuri tulla tänne kysymään mitä muuttui nyt kun siirryit Marrakeshin ATPstä Madridin Challengeriin. 🙂 Eli kiitos vertailusta. Kun ulkopuolisen silmin välillä näyttää siltä, että isot challengerit voivat olla jopa paremmin järjestetyt kun tietyt ATP250:t. Osatko vielä verrata onko katsojien näkökulmasta jotain eroja viihtyvyyden osalta? Onko ATP-kisoissa paremmt katsomot, enemmän oheisohjelmaa, isoja näyttöjä ulkpuolella, enemmän ruokailuvaihtoehtoja tai jotain muuta paremmin hoidettua? Vai onko käytännössä aika samaa vieraileeko challenger- vai ATP-kisassa?
P.S. Jos säännöt sallivat niin voisit joskus listata sinun mielestäsi TOP5 ATP-kisaa (GS:ien lisäksi) pelaajan ja erikseen fanien näkökulmasta. Siis kaaviot, katsomot (ei VIP-aitiot), sää, oheisohjelmat, viihtyvyys, kuljetukset ym. Jos ensi vuonna käy viidessä turnauksessa, niin minne kannattaisi lähteä? 🙂
No mutta osuipa sopivasti 😃
Tosiaan varsinkin nuo CH175-kisat on ihan hienosti järjestetty, mutta ehkä helpointa on sanoa, että CH-kisoissa vaihtelua on enemmän, kun taas ATP-tasolla standardit ovat aina korkealla. Marrakesh ehkä sieltä vaatimattomimmasta päästä, mutta kelpasi toki tuollakin pelata.
Katsojan kannaltakin vaihtelua on kyllä todella paljon. Jotkut vaikkapa Saksan isot CH-kisat ovat upeita kokemuksia, monta ravintolaa ja live-musiikkia iltaisin. Kun taas joissakin ATP-kisoissakin on katsojille aika karut palvelut. Isompi kisa parempi, voisi katsojalle kuitenkin lähtökohtaisesti sanoa.
Omia suosikkejani täytyy sen sijaan miett vähän pidempään. 🙃
Kiitos taas mielenkiintoisesta taustoituksesta! Tällaiset ”inside baseball” jutut ovat aina herkkua 🙂
Madridin 1000-kisan listat ovat julkaistu. Olette Henryn kanssa näköjään seitsemännellä varasijalla, mutta onko tosiaan niin että tällä haavaa ainut ”suora” mahdollisuutesi päästä sisään on top 10 singelipelaajan kanssa? Vai miten tuon ALT-listan kanssa toimitaan? Ymmärtääkseni neluri pelataan nyt kokeiluna toisella kisaviikolla ikkunassa ti-la, joka tarkoittaa sitä, että suurin osa kaksinpelin puolelta on siinä vaiheessa jo ulkona kisasta. Oletuksena tässä kohtaa kuitenkin ilmeisesti on, että riittävän moni kaksinpelaaja on halukas jäämään kisapaikalle pelaamaan vielä neluria (eikä suuntaa piipahtamaan kotona tai seuraavalle kisapaikalle)..? Tuossa kohtaa kisaa kaksinpelin osalta ollaan jo R16, joten pelaajapooli käy singelimiesten osalta melko kapeaksi. Onko tässä tilanne, jossa jokunen ALT-pari ottaa riskin ja jää seuraamaan josko kaaviopaikka aukeaa, vai pelaavatko he mieluummin CH175-kisassa? Miten itse näet tilanteen, kannattaako tuolta teidän ”sijalta” jäädä odottelemaan sisäänpääsyä? Vai onko kenties ajatuksena houkutella esim. Runea tai Ruudia pelipariksi?
Kiva kuulla, että tällaisetkin kirjoitukset kiinnostavat. 🙌
Tuo nelurikokeilu Madridissa on kieltämättä saanut aika negatiivisen vastaanoton, mutta fakta on se, että ellei joitain muutoksia tehdä niin kohta ei neluria ole kisoissa ollenkaan.
Olin itse mukana tuossa suunnitteluryhmässä, joka nelurin uusia suuntaviivoja piirsi. Sen verran on laaja kokonaisuus, että kirjoitan tästä vielä kokonaan oman postauksen ennen Madridin kisaa. Mutta oma osallistumiseni kisaan näyttää kyllä aika epätodennäköiseltä.
Kiitos pikaisesta kommentista, muistelinkin että lupailit laajempaa kirjoistusta aiheesta. Ja olen kanssasi ihan samoilla linjoilla, jottain tosiaan tarttis tehdä että nelurin tilannetta pystytään selvästi parantamaan. Ilman kokeiluja ei varmasti viisastuta suuntaa tai toiseen, ja muutenkin ihmisluonto tuppaa olemaan sellainen, että muutoksia vastustetaan yleensä ihan vaan vastustamisen ilosta 😉
Itse mietin lähinnä sitä, että pitäisikö näin ensi alkuun kokeilla nelurin aikaikkunaksi mieluummin kisan alkuosiota (ke-su). Sama aikaikkuna kuin tuo nykyinen kokeilu, mutta tuolla ainakin taattaisiin se, että singelimiehiä on iso liuta paikalla (ja että nelurimiehet pystyisivät osallistumaan myös seuraavan viikon CH175-kisaan). Samalla saataisiin semit ja finaalit viikonlopun perinteisille pääpäiville!
Joo teen tästä kokeilusta ihan kunnon postauksen niin pääsee vähän syvemmälle.
Mutta aikataulusta sen verran, että kisoissahan on jo ihan liikaa matseja avausviikolla, kun taas toisella viikolla pääkenttää lukuunottamatta on ihan tyhjää. Jos TV-näkyvyyttä nelurille tai katsojia ylipäätänsä ajattelee niin helpompi on saada kiinnostusta, kun ei ole 8 kaksinpeliä käynnissä samaan aikaan.
Eri Nimetön tässä. Mielenkiintoista oli lukea eri kisatasojen eroista ja yhtäläisyyksistä. Pitäisi melkein laittaa ylös missä postauksessa niitä oli, että voisi myöhemminkin löytää, jos alkaa mietityttää miten olikaan.
Tuosta nelurikokeilusta on kyllä mielenkiintoista lukea. Itseä se ainakin nyppii ja syö kiinnostusta seurata ollenkaan. Kaksinpeliä voin joskus katsoa ja muutama pelaaja kiinnostaa. Nelinpeliä katson mielelläni ja nimenomaan nelinpelaajia. Jos on tarjolla lähetys useammasta nelinpelistä, niin valinta osuu aina sellaiseen, jossa on vain ”oikeita” nelinpelaajia. Haluan nähdä nelinpeliä ja nelinpelaajia, enkä kaksinpelaajia nelinpelikentällä.
Muutoksia ehkä tarvitaan, mutta ensin pitäisi laittaa kuntoon se, että televisioinnit toimivat samalla tavalla kuin kaksinpeleillä eli yhtä paljon mahdollisuuksia molempien katsomiseen. Uskon myös, että ns. suuri yleisö kiinnostuu tarinoista ja se vetää seuraamaan. Esim. Bopanna on kiinnostava tyyppi ja täällä meitä on lukijoina iso määrä, joka kiinnostunut näiden kirjoitusten myötä ja samalla kiinnostunut varmasti monesta muustakin pelaajasta. Pitäisi saada henkilöitä ja tarinoita enemmän julki ja kun joku kiinnostuu seuraamaan yhtä pelaajaa on se porttiteorian mukaan sitten menoa ja alkaa kiinnostaa koko laji. Kannattaisi yrittää selvittää miksi jotkut ihmiset ovat nelurin seuraajia (lähetyksien tai paikan päällä) ja hyödyntää sitä uusien seuraajien saamisessa.
Tosi hyvä kommentti ja paljon asiaa. Kiitos! Palaan tähän tarkemmin myöhemmin.
Mukava saada myös taustatietoa eritasoisten turnausten säännöistä. Hyvä koonti, mutta miten turnauksissa hoidetaan jännitykset, kaikille löytyy varmaan juuri omaan pelaamiseen tarkoitettu jänne, mutta miten varmistetaan, että kireydet todillisuudessa ovat ne halutut.
Onnea peliin 🎾🎾
Kiva kuulla, että jutut kiinnostavat!
Joka kisassa on tosiaan mailanjännittäjät paikalla. Pelaajilla on kaikilla omat jänteet mukana, eli tuota ei tarvitse arpoa, mutta jännityksen kireys on aina pikkuisen jännityskoneesta ja jopa jännittäjästä kiinni. Välillä pitää kokeilla pariin kertaan, että oikea kireys kyseisiin olosuhteisiin löytyy, mutta kyllä se aina löytyy. 😃
Oikein mukavaa lukea tuota teknisempää hardcorea vaikken sen kummempi harrastaja olekaan. Suurin tennissaavutukseni on lukea erään suomalaisen pelaajan blogia.
Miksei CH turnauksilla haluta antaa kerryttää isoa määrää pisteitä? Onko kyse vaan nokkimisjärjestyksestä ja isompien kisojen maksamassa kynnysrahasta liitolle?
Kuten itsekin totesit, sopivissa paikoissa oleviin ja sopivaan aikaan järjestettyihin pienempiin kisoihin voi tulla kovempia pelaajia kuin syrjässä ja huonoon aikaan järjestettyyn ’isoon kisaan’.
Lisäkysymys, mikä merkitys on kentän kastelulla? Pölyämisen estämisen ymmärrän mutta onko sillä vielä joku muukin funktio?
Hehe, aika kova saavutus tuo blogin lukeminenkin!
Kai tuolla isompien pisteiden jakamisella pääkiertueella halutaan varmistaa, että parhaat pelaajat pelaavat nimenomaan siellä eivätkä CH-kiertueella. Onhan se hölmöä, että tälläkin viikolla vaikkapa tämän Madridin CH-kisan voittaja saa enemmän pisteitä kuin ottamalla Monte Carlossa pääsarjassa kaksi voittoa. Siihen vaaditaan yleensä kuitenkin jo TOP20 pelaajan voittoa. Vaikkapa Emilin kaltainen pelaaja kärsii kovasti, jos CH-kisoista kerätään liikaa pisteitä, jolloin ATP-tasolla on vaikeampi pysyä.
Ja mitä tulee massakenttien kastelemiseen, niin pölyämisen estäminen on varmasti yksi syy. Muuten kaikki hienojakoisempi tiilimurska katoaisi tuulen mukana, eikä jäljellä olisi kohta enää muuta kuin perustukset. Ja onhan märkä kenttä vähemmän liukas eli peliolosuhteiltaan mukavampi myös.
Oli tosi mielenkiitonen postaus! Olisi kiva kuulla lisää kilpailujen eroista ja varsinkin niiden rahoituksesta ja palkintorahojen muodostumisesta. Oon miettinyt, miten pienempiä CH kisoja rahoitetaan, kun katsojia on yleensä aika vähän. Tsemppiä tuleviin peleihin! <3
Kiitos tsempeistä ja kuulla että tämä kirjoitus kiinnostaa!
Onhan tuo tenniskisojen rahoitus aika kysymysmerkki varmaan suurimmalle osalle pelaajistakin. CH-kiertueella erityisesti, mutta kyllä se on ymmärtääkseni aika tappiollista hommaa pääosin myös ATP250-kisojen järjestäminen. Vasta ATP500-kisoista ylöspäin kisojen järjestäminen alkaa olla järkevä bisnes. Ylivoimaisesti suurimmat tulot nämä isoimmat ATP-kisat saavat TV-oikeuksista, mutta ATP250-kisoille ja varsinkin CH-kisoille noita TV-tuloja on saatavilla todella vähän.
CH-kiertueella ATP itse tukee merkittävästi kisojen järjestämistä ja henkilökunnan palkkoja. Uskoisin, että monessa paikassa rahaa kaavitaan kasaan myös paikalliselta kaupungilta, kunnalta, tennisliitolta ja valtiolta. Suomessa järjestettävissä kisoissa ollaan siitä onnellisessa asemassa, että sponsoreita on kansainvälisesti vertailtuna hyvin saatavilla, ja lisäksi katsomoissakin on väkeä enemmän kuin monessa muussa kiertueen kisassa. Mutta on se silti välillä suorastaan ihme, että kisat saadaan ylipäätänsä järjestettyä. Ja palkintorahat maksettua.
Harri, thanks so much for an other “behind-the-scenes” post. I enjoy reading about the workings of the tour. It had never dawned on me that there is a “handbook”, but I also keep forgetting that playing is your (and every other players) job.
Thank you for the nice comment. Hopefully you find my texts enjoyable even using a translator (I assume) 🙂
Olen erittäin tyytyväinen kuullessani, että vuonna 2025 koko ATP-kiertue siirtyy Hawk-Eye Liveen tai funktionaalisesti ekvivalenttiin systeemiin.
Viimeksi tänään Lorenzo Musetti menetti erävoiton ensimmäisellä eräpallollaan. Filsin lyönti oli niukasti leveä, mutta sitä ei huudettu ulos ja Musetti hävisi lopulta pallon. Onneksi hän kuitenkin voitti ensimmäisen erän toisella eräpallollaan.
Olen lopen kyllästynyt vääriin tuomioihin ja on loistava uutinen, että jatkossa ne saadaan minimoitua. Tietokoneisiinkaan pohjaava systeemi ei ole 100% täydellinen, mutta voittaa kuitenkin aina ihmisten erehtyväisyyden.
Jep, on tuo kyllä hyvä juttu. Jää tuomioista purnaaminen ja kaikki niihin liittyvät tuomarivirheet kokonaan pois. Voi pelaaja katsoa peiliin, jos matsin häviää. 🙂
Kiitoksia tosi mielenkiintoisesta taustoituksesta taas. Erittäin mielenkiintoista luettavaa – jälleen kerran.
Olisi kiinnostavaa kuulla myös siitä, miten kisoissa sovitte toisten parien kanssa yhteisistä harjoituksista. Onko parien Tinder käytössä 😀 vai kuinka aina sovitte ne. Ja samoin se, että pelaatteko toisten parien kanssa vain eriä vai sovitteko kenties joskus joistain yhteisistä harjoitteista, joita haluatte toteuttaa. Tuleeko harjoitusmatseissa kiistaa omista tuomioista?
t. yks hardcore luki 🙂
Kiva kuulla, että jutut kiinnostavat! 🙂
Yleensä laitetaan ihan vain viestiä jollekin tai kysytään suoraan, jos treeniseuraa on vailla. Nelurimiehillä on myös oma whatsapp-ryhmä, jossa varsinkin isommissa kisoissa treenikavereita monesti etsitään.
Ja usein kisapaikalla pelataan lyhyen lämmittelyn jälkeen pääasiassa eriä ja tie breakeja. Omat kuviot vedetään sitten oman tiimin kanssa. Mutta joskus aina joku innostuu pelaamaan myös joitain pelejä ilman syöttöä esimerkiksi 2 verkolla – 2 takana tilanteesta pisteen aloittaen. 🙂
Hieno selvitys!
Minua on aina kiinnostanut/ihmetyttanyt, mita kaytetyille palloille tapahtuu. Menevatko ne hukkaan, kierratykseen tai viela peli- tai harjoituskayttoon?
Hyvä kysymys! Varmasti suurin osa kisakäytössä olleista palloista päätyy vielä jatkokäyttöön tennisseuran junioreille tai aikuisvalmennukseen. Mutta olen minä joskus nähnyt tennishalleilla myös koirille menevien vanhojen pallojen keräyksen. 🙂 Tennispallojen kierrätyksestä on ole ainakaan vielä kuullut.