Voittoputki päättyi lopulta Bukarestin finaalissa, kun terävästi pelanneet ranskalaiset onnistuivat tiukoissa paikoissa meitä paremmin. Kovasti tsemppasimme, mutta tällä kertaa kirkkain pokaali matkasi vastustajille. Jälleen kuitenkin yksi finaali vyölle, joten ei tässä kannata liikaa synkistellä, vaikka tappio itsessään aina harmittaakin.
Pääsimme tänään ensi kertaa Bukarestissa keskuskentälle, joka olikin selvästi sivukenttiä paremmassa kunnossa keskiviikon sateiden jäljiltä. Bollasimme lyönnit läpi kello 11, jolloin varsinkin oma jalka ja lyönti tuntui tosi hyvältä, ja pääsimme aloittamaan ottelun puoliltapäivin mukavan runsaslukuisen yleisön edessä. Romaniassa on selvästi tenniskulttuuri kohdallaan. 🙂
Matsi alkoi Reboulin syötöllä, ja olin palautuksissa heti todella hereillä. Neljä erinomaista palautustani oli erittäin lähellä tuoda murron, mutta Henryn volley 40-40 -tilanteessa jäi harmittavasti verkkoon. Peli oli kuitenkin selvästi uomissaan, ja pidimme omia syöttöjämme vakuuttavasti. Kunnes 3-4 -tilanteessa uusilla palloilla vastustajat pelasivat minun syöttövuoroni todella hyvin, vaikka syötin tuon gamen mielestäni niin hyvin kuin pystyn. Reboulin kaksi palautuswinneriä rystyltä olivat varsinkin huippulyöntejä. Saimme kuitenkin taisteltua itsellemme vielä kaksi vastamurtopalloa 3-5 -tilantessa Reboulin syötössä, mutta ensimmäisessä palautukseni jäi verkkonauhaan ja 40-40 -tilanteessa Reboul syötti ottelun parhaan kakkossyöttönsä. Too good.
Toisessa erässä pallorallit pitenivät, ja yleisölle esiteltiinkin ajoittain ihan huippuneluria. Taistelimme minkä pystyimme, muun muassa pelastamalla vastustajien kaksi murtopalloa 1-1 -tilanteessa, mutta heidän syötöissään emme kuitenkaan päässeet enää yhtä hyvin palloihin käsiksi kuin ensimmäisessä erässä. Ja lopulta 5-5 -tilanteessa erä ratkesi minun syöttövuorooni. Missasin monta ykköstä peräkkäin hiuksen hienosti leveäksi, ja lopulta 40-40 -pisteessä ranskalaiset olivat vahvempia. Emmekä tällä kertaa saaneet enää painetta aikaiseksi vastustajien viimeiseen syöttövuoroon, vaan ottelu kirjattiin heille siis reilussa puolessatoista tunnissa 3-6, 5-7.
Kyllä se on vain myönnettävä, että ranskalaiset ansaitsivat tänään voittonsa. He saivat meidän syöttövuoroissamme palloralleja jatkuvasti venytettyä lobbipalautuksillaan ja nopealla liikkumisellaan, kun taas omat syöttövuoronsa he pitivät ottelun edetessä yhä vakuuttavammin. He onnistuivat myös ottamaan ottelun viidestä no-ad -pisteestä neljä, mikä on aika usein liikaa. Erityisesti Doumbia löi myös takakentältä palloa todella paljon paremmin kuin edellisessä kohtaamisessamme vuosi sitten.
Olen jopa sitä mieltä, että ensimmäinen erä oli meiltä yksi turnauksen parhaita, mutta tänään sekään ei riittänyt. Toisessa erässä palautustasoni hieman tippui ja tuo hävitty syöttövuoroni kyllä harmittaa, sillä keskittyminen ehkä aavistuksen droppasi. Vastustajat myös saivat olomme verkolla hieman epävarmemmaksi kuin yleensä, sillä odotimme heidän käyttävän paljon koholyöntiä, mutta he pelasivatkin päinvastoin paljon todella matalia ohituksia sekä löivät kovaa päin. Verkolla ja pitkissä ralleissa he tekivät myös asiat hieman meitä kliinisemmin.
Paljon ehdimme viimeisen kolmen viikon aikana voittaa, mutta tänään voitto jäi siis haaveeksi. Olin ottelun alussa todella terävällä jalalla liikkeellä, mutta ehkä pelin edetessä suuren matsimäärän tuoma henkinen kuorma alkoi jollain tavalla hieman näkyä. Päätöksenteko ei pysynyt ihan yhtä selkeänä kuin aikaisemmin, ja se tarkin herkkyys hieman pelistä karisi pois. Kova suoritus se on kuitenkin joka tapauksessa voittaa 11 matsia peräkkäin, ja väkisinkin tappio yleensä joskus tulee vastaan.
Mutta toki tappion mieluummin ottaa vastaan finaalissa kuin aikaisemmin. Pokaalin kanssa saa matkustaa tälläkin kertaa kotiin, ja rankingpisteitäkin tulee finaalipaikasta ihan kohtuullisesti. Viime vuoden massakisoista on kuitenkin edelleen aika paljon puolustettavaa, ja siksi ensi viikolla ranking ei liiku mihinkään. Mutta loppuvuotta ajatellen tietysti kaikki pisteet ovat plussaa.
Matkustan Bukarestista vielä tänään sunnuntai-iltana kotiin, mutta laukkujen tyhjennystä ja uudelleen täyttämistä enempää ei juuri aikaa kotipuolessa ole tarkoitus viettää. Lähdenkin jo nimittäin huomenna maanantaina illalla kohti Lontoota, jossa on ohjelmassa treenileiri tutuissa puitteissa brittien National Tennis Centressä. Sieltä matka jatkuu ensi viikonloppuna suoraan todennäköisesti Aix-en-Provencen CH175-kisaan, jossa toivottavasti palataan taas voittojen tielle. Vamos!
Otetaan tilastotappiona tämä ja pienestähän tuokin lopulta oli kiinni, kuten dubbeleissa yleensä. Erinomainen suoritus joka tapauksessa ja suomalainen tennis saa jälleen kiittää lipunkantajaansa!
Kiiitos, tilastotappio tämä ja ensi viikolla taas voittojen kimppuun 💪
Tiukka finaali, eikä hopea ole häpeä. 👍👍👍
Pelasitte paremmin kuin eilen. Ilman muutamia helppoja virheitä eka erä olisi voinut mennä toisin. Vastustajat olivat kyllä myös himpun verran varmempia.
Ja nähtiinhän teiltä useita huippusuorituksia, neluria parhaimmillaan.
Mukavia hetkiä perheen kanssa ja hyvää Lontoon treenisessiota sekä tsempit seuraavaan kisaan!!! 👍👍👍
💪💪💪
Kiitos tsempeistä 💪 Juuri näinhän tuo ottelun kulku eteni. Ensi kerralla sitten aavistuksen terävämmin.
Hienot kolme vkoa tosiaankin, oma fiilis eilisen ja tämän päivän pohjalta oli, että kolmen täyden pelivkon jäljiltä alkoi kuormitus jo näkyä, varmaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olihan sinulla erilaisia vaivoja ja sairasteluakin tämän vuoden alussa eli siihen nähden nämä kolme vkoa menivät loistavasti. Ja jotenkin tuntui tänään myös siltä, että vastustaja halusi voittoa enemmän. Toki teilläkin oli tsemppiä ja yritystä, mutta marginaalit ovat tunnetusti pieniä. Tiukoissa paikoissa paikoissa teille tuli muutama liian varmisteleva lyönti, jonka jälkeen sitten kuitenkin hävisitte pallorallin. Treenivko tekee varmasti hyvää tähän väliin, pääsette samalla hieromaan kuvioita ja taktiikoita tuleviin turnauksiin.
Jep, vaikka fyysisesti nämä kolme viikkoa sujuivatkin ilahduttavasti ilman mitään ongelmia, niin kyllä kuormitus silti aina jossain tuntuu. Henkisesti myös. Eli ladataan nyt viikko akkuja treenikentällä ja sitten mennään taas. 💪
Paraskin putki katkeaa ennemmin tai myöhemmin… niin tämäkin voittoputki. 11 voiton putki on hieno saavutus, mut ei siitä saa lisäpisteitä eikä palkintoja!
Ei muuta ku usvaa uuteen putkeen ja menoks; vamos! 🎾🙂👍
Näin tehdään! Ollaan ylpeitä 11 voitosta ja haetaan taas lisää viikon päästä. 💪
The Streak is over…
Alku oli jälleen vahva ja näytti jo murrolta, mutta sitten se meni taas takamatkalta taisteluksi. Ei kyllä vastustajat antaneet mitään ilmaiseksi ja vielä paransivat koko ajan. Teillä vähän alkoi hiipumaan. Tuli aina välähdyksiä ja energiapiikkejä, mutta ei se vaan kääntynyt. Verkollahan tuo olisi pitänyt voittaa, mutta muutama virhe liikaa ja muutama liian hyvä suoritus vastustajilta. Tänään olisi tarvittu kolmiviikkoisen paras peli, mutta se jäi nyt tulematta.
Ihan huikea startti yhteistyölle tämä kuitenkin on ollut ja tämä on vasta alkua. Nyt vedätte nimet pariin tai vähintään lyötte kättä päälle, että tällä tiimillä mennään ainakin tämä kausi loppuun. Henryn ranking alkaa mukavasti nousta ja kunnialla vedetyn kevään jälkeen sinullakin on kesällä vain voitettavia pisteitä. Viimeistään sitten alatte pääsemään tasoanne vastaaviin kisoihin mukaan.
Pitikin tulevasta kysellä, että miksi Cagliari eikä Aix-en-Provence, mutta nythän tuo taisikin vaihtua. Vähän yllätti, että lähdet saman tien treenileirille, mutta eipä kai niitäkään mahdollisuuksia ole milloinka vaan tarjolla. Ainakin se osoittaa vahvaa tiimiin sitoutumista.
Kiitos parhaasta kolmen viikon pätkästä pitkään aikaan ja ei kun uutta voittoputkea kohti!
Todella hyvä analyysi pelistä. Näinpä ei itse tarvitse samoja asioista toistella. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Onnittelut vielä kerran voittoputkipeleistä ja myös tästä pelistä, vaikka ei voittoa tullutkaan. Jossain vaiheessa on tappio kärsittävä ja paras paikka kaiketi on finaalissa.
Eipä muuta kuin uutta matoa koukkuun pienen harjoittelutauon kautta.
Hyvää analyysia toden totta. Kovasti taisteltiin, mutta vastustajat olivat iskussa. Eikä saatu enää ihan sitä ykköspeliämme kaivettua esille.
Mutta Henryn kanssa homma sujuu kyllä niin hyvin, että ilman muuta jatketaan yhdessä. Ja kyllähän siitä sitoutumisesta kertoo juurikin vaikka tuo Lontoon nyt alkava treenileiri ja tulevat kisavalinnat, joissa pelaan mieluummin Henryn kanssa CH175-kisoja kuin jonkun satunnaisen parin kanssa Madridin tai Rooman ATP1000-kisoja. Tässä ollaan pitkällä tähtäimellä oikealla tiellä. 💪💪
As you say, if your tremendous run is to come to an end, better it’s in final. Doumbia & Reboul are a dynamic pair who first played together in 2015 and have developed a sixth sense. I think this could be a big year for them although I didn’t recognise them with their shirts on (see their instagram). 💪😉 What you and Henry have achieved in only 3 weeks is quite remarkable and promises more to come. 😎
It was good to see and hear an enthusiastic crowd for the final and they were entertained with some high quality points. Was the centre court in better condition than other courts? Coria had much to say on X/Twitter about the conditions. Were you put off by the constant sawing/drilling which was happening during the match? It sounded deafening. 🙉 Sunday is obviously not a day of rest in Romania. 😝
Hope training goes well in London but keep an eye on the Madrid alternate list, you never know? 😉
Yeah, much better to lose in the final than first round. 🙂 And opponents really deserved the win today, the French team do their own thing and have improved a lot in the last years. Hats off!
About the courts, in my opinion the center court was a lot better than the other courts. Of course it was one day later after the rains but still at least you could slide normally. And there was a quite nice crowd too for a doubles.
Vaikkei oma ranking parantunut, niin partnerisi ranking meni 4 sijaa alemmaksi. Sekin helpottaa tulevaisuudessa toivottavasti.
Totta, oikea suunta ja yhteisrankingillahan kisoihin päästään!
No nyt se selvisi, miksi j-o-s-k-u-s ei harmita vaikka häviätte ottelun: 1. Yhdentoista voiton jälkeen on lie tilastollisestikin hyvin mahdollista tulla tappio. 2. Vastapuoli oli nipsun (nipsu<napsu) verran parempi. 3. Leijumisvaara olisi ollut suuri kolmannen turnausvoiton jälkeen. On hyvä tipahtaa liki maanpintaa välillä. 4. Ei olisi löytynyt enää omaperäistä tapaa onnitella voitosta.
PS. Kyllä ihan vähän silti harmitti 🙂
PPS. Onnittelut pokaalista. 🙂 🙂
Hehee, monta hyvää syytä olla edelleen tyytyväinen vaikka tietysti aina vähän harmittaakin. 🙂 Mutta pokaali kelpaa kyllä aina! 😎
Nyt tuli vastaan kova massapari. Ja tulos näkyy taululla, vaikka peli ihan kohtuullista olikin. Pientä epäonnea pariin breikkipalloon, kuten putoava pallo Henrylle verkolla josta paha missi ja kakkossyötön verkkonauha, josta pallo kuitenkin ruutuun. Vaan eipä tainnut ottelu noihin ratketa. Massa ei ole Harrin alusta eikä varmaan Henrynkään. Kovalla alustalla osat kuitenkin vaihtuvat. Massa on mennyt hyvin, ja potentiaali on suuri kunhan päästään koville. Massalla Doumbian rysty kesti juuri ja juuri, lentolyönnit eivät kuolleet, taitopelaaja Harrin palautukset vastapalloon eivät tehonneet jne. Muutama massaviikko pitää vaan vielä kestää kotikatsomossakin, vaikka se vaikeaa onkin. Joka tapauksessa oma kristallipalloni ennustaa tuloksekasta syksyä!
Jep, breikkipalloissa olisi tarvittu vähän terävyyttä tai vaikka onnea, niin matsi olisi ollut kyllä ihan erilainen. Mutta näin tällä kertaa.
Ja massalla tällaiset tulokset ennakoivat kyllä todella hyvää ruoho- ja kovan kentän kausia odotellessa. Ja miksei ottaisi massallakin vielä pari kunnon tulosta. 😎💪
Hyvä Harri ja Henry!
Mulle ainakin riittää yhteisen uranne aluksi putkeen tulleet huimat 11 voittoa!
Nälkäisenä odotan kuitenkin jatkoa.
Treenisessio Lontoossa tekee varmaan hyvää, mutta muista myös kotipesän tärkeys.
Onnea jatkoon. Full ahead!
Hehee, eipä varmaan moni olisi tuosta 11 voiton putkesta kieltäytynyt, jos sellaista olisi kolme viikkoa sitten tarjottu. Eli ollaan ylpeitä ja jatketaan hommia. Lontoosta on aina jatkettu seuraavaan kisaan todella hyvässä tikissä ja nyt on vielä perhekin mukana tsemppaamassa. 💪
Congrats Harri ( and Henry ), It has been very enjoyable ride for you&us and now a well deserved break from tournaments. As you mentioned in your write-up one could see a little ”kisäväsymys” in your game. Anyways well done and looking forward to see you in next tournaments.
Kisaväsymys, that’s the word. 🙂 Let’s keep on fighting and improving.
Hieno ja lupaava run teillä joka tapauksessa, onnittelut! Nyt treeniä, huoltoa, ja uutta matoa koukkuun!
Juuri näin, kiitos!
Eipä juurikaan ole syytä ”kaikki hyvä loppuu aikanaan”- selittelyyn. Finaalipaikka itsessään on jo siinä määrin kova saavutus noissa karkeloissa, että kovin pettynyt ei tarvitse olla. Etenkin kuten kerroit se tuli varsin hyvällä pelillä. Vastustajat vaan olivat tällä kertaa 11 pojoo parempia. Voitot tokiaina muistetaan, mutta kaiketi esim. puolenkymmentä peräkkäistä ATP-runner-uppia on pelaajan näkökulmasta vähintäänkin yhtä hyvä kuin 1 voitto ja 4 eka kierroksen häviötä. Mitä mieltä tästä hieman naivista heitosta?
Oliko niin, että olet myös innokas snookerin seuraaja ja pelaatko myös itse? Joka tapauksessa nyt on hyvä viikko seurata treenien välissä Crusible geimejä. Taito, tekniikka ja taktiikka- laji kuten tenniskin. Ja kiinostavia huippuja yllin kyllin.
Isot kädet peleistä ja tsempit treeneihin ja RG-valmistaviin turnauksiin!
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta eihän mikään estä aloittamasta uutta 11 voiton putkea taas seuraavassa kisassa? 😉 Ranskalaiset olivat tänään parempia, joten nyt vähän treeniä alle ja ensi kerralla sitten uusin asein heidän kimppuunsa. Ja Lloydin kanssa joskus vitsailtiin, että aina kelpaa finaalipaikka vaikka joka viikolta. 😎
Snookeria tulee kyllä ihan mielellään seurattua ja joskus pelailtuakin. Henryn valmentaja Calvin asuu Sheffieldin seudulla ja tuntee muutamia snooker-ammattilaisia, joten hänen kanssaan saa hyvät spekuloinnit MM-kisoista aikaiseksi!
interesting how Madrid will work…?
Yes, will be interesting! I will write about it some more soon.
Harmi, mutta onhan 2 turnausvoittoa ja yksi finaalipaikka ihan ok aloitus yhteistyölle. 🙂 Samaa mieltä muiden kanssa, että kisaväsymys jo näkyi otteissa. Sinä mielessä jäi vähän harmittamaan, kun taidot olisivat kyllä riittäneet. Toki vastustajat pelasivat erittäin hyvin ja hakivat mahdottomatkin pallot vielä kerran takaisin.
Jos tähän väliin tulee treeniviikko, niin miten jos saisit Henryn kirjoittamaan tänne? Tai jos ei halua itse kirjoittaa, niin haastattele. ”How is it different to play with Harri than before? Favourite surface? Have you played in Finland? And what does Harri need to improve so that you’ll win a GS?”
Hehe, ihan ok aloitus 😅 Aika paljon enemmän kuin uskalsi kolme viikkoa sitten toivoa. Nyt vähän treeniä alle ja uudella innolla taas eteenpäin.
Henry on ensimmäinen parini, joka tästä blogista on myös lukemisen osalta ollut kiinnostunut, joten täytyypä yrittää josko hän innostuisi kirjoittamaan myös 🙂
Itse seuraan tennistä shakkiotteluna, eli mitä kaikkea kivoja taktisia juttuja pelistä löytyy siltä pohjalta, että olen itse pelaamassa meiän tiimissä ja tässä pelissä oli vaikea pysyä vastustajan perässä, sillä niin hyvin he varioivat omaa peliään, Mertaranta-tyyliin: ”Taivas varjele, mitä sieltä tulee”. En löytänyt reaaliaikaisia ratkaisuja vastustajan dominointiin, joten minäkin hävisin tuon pelin.
Tuo ettei varsinaisesti lyödä kohopalloja, vaan nostellaan herkällä kädellä palloja takakentän tyhjiin osiin, mahdollisimman kauas vastapuolen pelaajista, kannattaa ottaa omaankin taktiseen repertuaariin. Tuo taktiikka repi teidän bravuurin, eli hyvän verkkopelin riekaleiksi. Reagoitte siihen niin, että molemmat olivat irti verkosta ja vastapuoli rummutti hankalia palloja verkkonauhan alle, josta sitten vain työntelitte palloa takaisin, joka on se luonnollisin reaktio. Ja koska tuollainen työntely ei ole teille mitenkään luonnollista, niin virheitäkin tuli. Treeneissä kannattaa tutkia, pystyykö noihin leikkaamaan niitä lyhyitä, joita ei tänään muutenkaan juuri tullut. Nyt kun käytte treenamassa, niin tuo rummutuslyönti kannattaa opetella vimosen päälle. Yläkierrettä vain sen sen verran, että se imaisee pallon verkkonauhan alle.
Toinen vaihtoehto tuossa olisi ollut se, ettei molempien tarvitse varmistaa nostoja, vaan sen puolen pelaaja, jolla on liikeradallisesti parhaat edellytykset hakea noita palloja, varmistaa ja toinen sitten operoi agressiivisesti verkolla. Ja sen varmistavan pelaajan tulee lähteä jo ennen kuin palloa on edes lyöty, eli lukea lyöjän kehoa ja lapaa. Pyrkimys siihen, että nostot tapetaan jollain agressivisella tavalla tai sitten nostetaan itsekin tuollainen taivaskorkea lörppö taakse ja sitten takaisin verkolle kaverin tueksi, sillä verkkoahan ei kannata luovuttaa, koska sitähän tuo vastapuoli tuossa hakee. Joka tapauksessa tuo nostelu noin hyvällä onnistumisprosentilla oli kyllä inha taktiikka vastapuolelta. Eikä se, että jäätäisiin takakentälle, olisi ollut mikään ratkaisu, sillä silloin vastapuoli olisi vallannut verkon ja tuolla liikkuvuudella ja pelinlukutaidolla, sitä muuria ei olisi saanut murrettua siten, että ottelu olisi voitettu.
Tuosta kun kavereilla oli samanlainen peliasu ja molemmat liikkuivat tosi vikkelästi sinne sun tänne, tuli sellainen fiilis, että ”niitä” on jokapuolella, eikä mistään löydy tyhjää tilaa. Paidan väri on kaoottisessa pelitilanteesa nopeasti tulkittava signaali siitä, mikä lyönti on todennäköisin tietyissä tilanteissa. Silloin kun paidat ovat selkeästi eriväriset, niin tietää vaikkapa sen, että se viherpaita on herkkä lyömään stoppareita, joten niitä osataan varoa. Pelitilanteissahan ei katsota naamataulua tai pelaajan kokoa, vaan lyöntiasentoja, mailaa ja palloa, joten se paidan värinkin näkee vain syrjäsilmällä ja alitajunta sitten varoittelee siltä pohjalta intuition kautta, kunhan ennen peliä, sille on syötetty tarvittava data vastapuolen bravuureista, yhdistettynä paidan väriin, jos se on tiedossa.
Tuo taas että kaveri ehtii joka paikkaan, perustuu monesti siihen, että sen oman lyönnin paljastaa hyvissä ajoin, eli vastapuoli lukee kehoa ja mailaa, suunnaten jo valmiiksi oikeaan pisteeseen. Silloin kun paine kasvaa, niin tulee monesti tunne, että kunhan jotenkin saisi pallon takaisin, eikä tuohon lyönnin tai lyöntisuunnan salaamiseen jaksa enää kiinnittää huomioita. Jos kiinnittäisi, niin se kiirekin voisi loppua siihen, koska vastapuoli reagoisi siihen hämyyn.
…
Se että monesti taot syötönvastauksia verkkomiehen mailaan, johtuu siitä että et aina salaa lyöntisuuntaa kiireen takia, vaan se on hyvissä ajoin luettavissa lyöntiasennosta. Jos tuossa ajattelee kesken lyönnin, että nyt yllätän ja käännän linjaan, niin lyönti herkästi hajoaa, Kun pallo voi tulla toista sataa, niin tuo ei ole hyvä kombo. Jos verkkomiehellä ei ole merkki päällä, niin hän vain katselee tuota touhua ihmeissään ja nappasee sen pehmeän linjayllärin pois.
Kun taas suunnittelee syötönvastauksen niin, että nyt lyödään krossi kummalta puolen vaan, valmistellaan se ihan vimosen päälle ja näytetään kaikin puolin myös sille verkkomiehelle, että krossiahan tässä lyödään, leikkaa pois. Kun verkkomies intopinkona menee väliin, niin suoritetaan vaihe 2, eli käännetään herkällä ranteella syötönvastaus kliinisesti linjaan. Ja kun verkkomies on herkkänä tuosta edellisestä, jääden linjaa pitämään, niin sitten jätetään vaihe 2 pois ja lyödäänkin se timanttisen puhdas krossi. Ja sitten käydään verkkomiehen kanssa tuijotuskilpailu siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. No seuraavassa vaiheessa, edelleen samasta krossilyöntiasennosta nostetaankin herkällä ranteella verkkomiehen yli, edellisestä pelistä tuttu lörppö ja tullaan itse verkolle, hoitamaan syöttäjän mahdollinen ohitusyritys.
Ja mitä vielä. Seuraavassa vaiheessa kaikesta näkee, että nyt ollaankin palauttamassa linjaan, mutta siinäkin on mahdollisesti tuo vaihe 2, eli käännetäänkin ranteella krossi tai sitten se kakkosvaihe unohtuu ja pallo viuhuu raudanlujaa sinne linjaan. Neljännessä vaiheessa näytetään, että nyt lyödään raudanlujaa verkkomiestä kohti juuri opitulla rummutuslyönnillä, josta irtoaa jo kolme vaihtoehtoista lisälinjaa ja mahdollisesti se verkkomieskin on jo leikkuupuuhissa, joten keskilinja on jo vapaa. Kun loppuhuipennuksena lyödään mistaä tahansa noista alkuasennoista jäätävä sivualakierre-stoppari tai vain tökkästään lyhyt rannelörppö tyhjään osaan verkkoa, niin verkkomies supisee syöttäjälle, että voisiko hän vain jäädä tänne takakentälle, ei hermo kestä enää tätä jatkuvassa epävarmuudessa elämistä.
Kliinistä puhdasta vastaamista hyvällä tekniikalla ja jäätävällä taktiikalla, joka tarkoittaa myös jääkylpyjä sille herkälle ranteelle, tietenkin voitokkaan ottelun jälkeen.
…
Eri syöttöpisteet olivat tässä pelissä yllättävän tärkeitä asioita, jonka tajusin vasta siinä vaiheessa, kun sinä syötit sitä NoAdd-palloa, jossa murruit, vaikka syötit teoreettisen T-piste-ässän. Ihmettelin sitä, että syötönvastaaja seisoi siinä ihan tikkusuorana takalinjan päällä. Mikä se tuollainen syötönvastausasento on? Tuo oli itsellekin opetus siitä, että tuollaisessa tilanteessa kannattaa hälytyskellojen kilkattaa, sillä se voi tarkoittaa sitä, että vastauspiste on lukittu ja keskitytään vain siitä vastaamiseen.
Sinun tapauksessa, et ollut syöttänyt ollenkaan sivukatsomosyöttöjä ykköseen, vaan enimmäkseen keskelle, joten vastapuoli puntaroi sitä, että syötätkö nyt sellaisen syötön, jota et ole vielä syöttänyt, vaan vedätkö varman päälle ja syötät T-pisteeseen. Vastaaja tiesi myös sen, että olet nyt siinä nousukiitohurmoksessa, jossa syötät erityisen hyvin ja tarkasti, joten pallon tulolinja on todennäköisesti todella selkeä. Joten vastaaja sitten otti ne muutamat sivuaskeleet takalinjaa pitkin noston aikana ja kävi lämäämässä teoreettisesta ässäsyötöstä pisteet kotiin. Ja sekin kävi selväksi, että jos vastaanottaa jo valmiiksi takalinjan päältä, lukitsee vastauspisteen, johon pallo sitten tulee, niin siitä voi lyödä vaikkapa kahden käden baseball-lyönnin, pallon ollessa lakipistessä, eli maila olkapäälle ja menoksi. Kaksinpeleissä noita hauskoja lämivastauksia näkee enemmänkin, tyyliin Monfils, Kyrqios.
Ja hauskaa oli myös se, että tuo sama vastaustilanne myös toistui muutamaa peliä myöhemmin samoista asemista ja millä raivolla syötit pallon sinne sivukatsomoon, eikä kaveeri ehtinyt kissaa sanomaan.
Tosi hyvää teidän pelissä oli se, että Patten syötti monipuolisesti eri pisteisiin, joten niiden lukitseminen ei ollut kolikonheittoa. Kakkoseen syötti alusta alkaen nurkempaa eri pisteisiin eri kierrevariaatioilla, joka toimi erittäin hyvin. Tuo muodosti vahvan perustan. Loppuvaiheessa vaihdoitte siihen taktiikkaan, jossa Patten syöttää keskemmältä, pyrkimys ilmeisesti siihen, että verkkomies hoitaa jatkopisteet, mutta siinä menetään se hyvä vasurisyöttö ja sen tuomat suorat vasuripisteet. Voittavaa taktiikkaa ei yleensä kannata vaihtaa. Joskus olen havainnut senkin, että kun Patten syöttää sinun yli, niin voi tulla pitkiä pätkiä, että ykkönen menee pitkäksi, joten jotain alitajuista varmistelua voi tulla mukaan, vaikka pallo menisikin todellisuudessa hiukan sivusta. Sitten kun Patten syöttää nurkempaa turvallisempaa reittiä, niin syöttö kulkee paljon rennommiin ja vasurisyötössä on kunnon imua.
Sinä olit selkeästi se target, jota vastapuoli yritti murtaa. Se että vastapuoli lukitsee vastauspisteitä, tarkoittaa sitä, että siihen loppukirinousuun ei enää voi luottaa, joten jokainen syöttö on elämän ja kuoleman kysymys. Se että syöttää monipuolisesti eri paikkoihin, vaihtaa kierteitä jne. tarkoittaa sitä, että ne lukituspisteet joutuu arvailemaan, ei päättelemään. Ja tuohan kannattaa ajatella niin, että syötön variointi on hauskaa, sitä on kiva harrastaa, vaikka tosiasiassa se on ”henkivakuutus” tuollaisia syöttöpistelukitsijoita vastaan. Vieläkö syöttäjässä henki pihisee? Aivan varmasti, olen varioija.
Yhteevetona voisi sanoa sen, että vastapuoli pelasi flow-tennistä valmiilla paketilla ja te pistitte hyvin kampoihin omalla pelillä, joka on vasta nousukiidossa. Silloin kun ollaan niskan päällä, annetaan pelin vai virrata, mutta kun ollaan alakynnessä, niin se on aina palaverin paikka, jotain muutosta on tehtävä. Se että pari on kokenut ja ollut monessa mukana, löytänee aina yhdessä ne vastamyrkyt, millä pystyy eliminoimaan vastustajan hurmospelin. Jos se vaati että pelataan jotain räkätennistä, niin sitten pelataan sitä. Esimerkkinä alatasoilta se, että jos vastapuolella on lyöntitykkejä, mutta ovat umpisurkeita iskulyönneissä, niin ei muuta kuin palloa taivaalle, jossa toivottavasti vielä oikein häikäisevä vasta-aurinko. Meidän omalla ”hienolla” pelillä oltaisiin hävitty 6-0, 6-0, mutta kas, räkätenniksellä jatkoon. Ja sitten kun vastustaja sanoo verkolla kätellessä, että tuo oli ihan paskaa, niin siihen voi filosofisesti pokkana vastata, että niinhän tuo taisi olla, sori.
Epistä kirjoittaa noin hyvä analyysi nimettömänä. Leijonissa tuossa lukisi Jukka Jalonen allekirjoittajana.
Nämä ovat kyllä aikamoisia analyyseja. Vaikken kaikesta välttämättä ihan täysin samaa mieltä olekaan niin kiitos kun jaksat kirjoittaa hienoa sisältöä blogiini! 🙌
Palaan omalla postauksella Madridin nelurin entrylistaan ja ATP:n kokeiluun. Mentaalisti tuomitsin sen jo aikoja sitten koska top-50 singles sisältää niin monta paria joita ei vain voi fanittaa. Esimerkiksi Ofner-Arnaldi tai Fokina-Baez satunnaisotoksena. Ei vain kiinnosta. Tällä hetkellä olette varasijalla 6 ja auki on 7 paikkaa S+S tai top-10 + top-50 D. Eli eikö ole tarpeeksi S+S pareja kun kisa alkaa loppuviikosta? Miten pitkään odotellaan että löytyy singelimiehiä ennen kuin varalistan kutonen pääsee kehiin? Yksi top-10 singeliä on listalla joten permutaatiot joissa yksi noin neljästä mahdollisesta löytää parin noin 17 top-50 nelinpelaajasta ovat vähissä. Jälleen kysymys milloin varasijalla 6 pääsee kisaan? Tämän kokeilun katsojariemu ei vielä heti realisoidu. Tämän postin kirjoitti Marko joka on säännöllisesti kommentoinut täällä ei ylempänä kommentoinut kaima.
Jep, saa nähdä miten nuo Madridin entry listat vielä ennen kisaa elävät. Ilmoittautumisaikoja on joka tapauksessa yhteensä kolme, ensimmäinen 3 viikkoa etukäteen 16 paria vain nelinpelaajille, toinen vain kaksinpelaajille viikkoa ennen ja viimeinen kaksi päivää ennen pelien alkua prioriteettina kaksinpelaajat. Jos heitä ei riitä kaavioon, niin sitten nelurimiehiäkin otetaan vielä lisää.
Kirjoitan joka tapauksessa tästä kokeilusta pian pidemmän kirjoituksen.
Onhan tuo kolmen peräkkäisen kisan putki erinomainen saavutus hieman mollivoittoisen jakson jälkeen 💪. En nyt ole täysin varma miten tuo menee, mutta minusta näyttäisi siltä, että treeniviikkonne lyhentyy Englannissa ja kohta alatte buukkaamaan lentoa jälleen Madridin suuntaan?
Mitä noissa entrylistoissa tarkoittaa Seeding ranking ja Entry ranking?
Olettaisin että Seeding on ATP sijoitukset yhteenlaskettuina. Mutta mikä tuo Entry on? Kisajärjestäjien pärstäkertoimella muokattu järjestysnumero? Ja kumpi niistä on tärkeämpi kun lasketaan sisäänpääsijöiden nimilistaa?
Entry ranking on se ranking, jolla pelaajat otetaan kisaan mukaan ja alternate-listalle. Eli ilmoittautumishetken ranking.
Seeding ranking on ranking kaavioiden teon hetkellä. Sen perusteella tehdään siis sijoitukset kaavioon.
Hienot kolme viikkoa kieltämättä! Ja nyt Lontooseen treenaamaan 💪 Ei näytä valitettavasti Madridin paikka kyllä ainakaan minun silmääni ollenkaan todennäköiseltä, joten eiköhän pysytä alkuperäisessä suunnitelmassa pelata Aix-en-Provencessa. Vähän monimutkainen tuo uusi entry-järjestelmä, mutta kirjoitan siitä pian lisää.
Mistä netistä noi entry-listat löytyy ?
Jep, kuten nimimerkki SsS tuossa alla kirjoitti, täältä löytyy:
https://www.dartsrankings.com/tennis/
dartsrankings piste com kautta tennis
Kirjoitan sen noin koska oikeat osoitteet vaativat Harrin hyväksynnän ennenkuin ne julkaistaan. Ja annetaan Harrin nukkua kovan(?) treenin jälkeen. Eiköhän kohta raporttia tule Lontoon maaltakin.
Joo, linkkejä sisältävät kommentit eivät tule ilman hyväksyntääni näkyviin, koska roskapostia tulisi muuten liikaa kommentteihin.
Täällä ollaan koko perheen voimin Lontoossa, niin on kommentteihin vastaileminen vähän tavallista hitaampaa. Mutta vastailen kyllä. 🙂
Vähän menee jo ohi asiasta, mutta tuo perheen mukaan ottaminen selitti aika paljon. Meinasin jo ryhtyä vaimosi puolesta mykkäkouluun, kun mies käy taas vaan puhtaat vaatteet hakemassa ja lähtee poikien kanssa vähän treenailemaan. 😀
Ilmeisesti teillä on Lontoossa kuitenkin puitteet treenata massalla?
Vähän minäkin ajattelin että kateellisena hän on kattonut että kaverin tyttöystäväkin on päässyt Marokkoon mutta hänet on jätetty kylmään ja märkään kotisuomeen (puhumattakaan menestyksestä siellä!).
Nyt siis löi tennispallon pöytään ja käski ottamaan Harrodsille mukaan.
Ja on se ihan kiva minullekin nähdä lapsia vähän enemmän kuin päivä silloin tällöin parin viikon välein. 🙂
Hehe, ihan totta. On se parempi pitää perhe tyytyväisenä. 🙂
Ja Lontoossa on liiton valmennuskeskuksessa kyllä puitteet ihan mihin vain. Massakenttiä on sekä ulkona että kuplahallissa, joten treenaamaan pääsee kyllä aina.
Hienosti on matsit menneet. Häviö finaalissa ei ole paha, kuitenkin 11 voittoa putkeen on kova saavutus teiltä molemmilta. Treenitauko tekee varmaan hyvää. Hyviä ja antoisia treenipäiviä. 🎾🎾
Kiitos, hyvin on treenijakso lähtenyt ainakin liikkeelle!