Wimbledon ennakkoa

Vuoden yksi kohokohdista alkaa olla ovella. Ruohokauden huipennus eli Wimbledon alkaa nelinpelin osalta keskiviikkona, ja pelikuntokin lähenee parasta mahdollista. Ensimmäisen kierroksen vastukseksi ei osunut missään nimessä helppo arpa, italialaiset Bolelli/Vavassori, mutta toki oman tason tiedämme riittävän parhaana päivänä kyllä ketä vain. Sekanelinpeli parini Gabriela Dabrowskin kanssa alkaa puolestaan perjantaina.

Eastbournessa pelit päättyivät harmittavasti päivää liian aikaisin, mutta ehkä jälkikäteen tuo ei ollut Wimbledonia ajatellen niin suuri vahinko. Treenasimme kevyesti Eastbournessa vielä perjantaina aamulla, mutta keho alkoi kyllä vedellä viimeisiään ja olkapääkin oli todella tiukassa. Niinpä tuossa kohtaa oli hyvä pitää reilut 48 tuntia taukoa ennen seuraavaa harjoitusta ja tulla Wimbledoniin täysissä voimissa.

Nautiskelimme Eastbournen rauhallisista merimaisemista vielä yhden ylimääräisen yön ennen kuin siirryimme koko porukan voimin Lontooseen lauantaina. Junamatka oli helppo, vain reilun tunnin, ja perillä tiimiin liittyi mukaan myös fyssarini Mikko. Majoituksen osalta päätimme tällä kertaa hankkia huoneiston ihan Wimbledonin läheltä kävelymatkan päästä. Oma keittiö, olohuone ja pieni piha ovat lasten mieleen, kun taas minulle oma makuuhuone tuo kisan ajaksi tarvittaessa tilan rauhoittua ihan itsekseni.

---

Edellisestä käynnistäni Wimbledonissa ehti vierähtää kaksi vuotta jättäessäni viime vuoden ruohopelit väliin, ja joitain uudistuksia onkin kisapaikalla ainakin pelaajien suuntaan tehty. Esimerkiksi kuljetuksille ja akreditoinneille on Somerset Roadin toisella puolella sisäkenttien yhteydessä uudet tilat, josta kävellään tunnelia pitkin pelaajien tiloihin Millenium Buildingiin. Alueen sisäpuolella kaikki tuntuu olevan ennallaan, mutta sanoisin ruokahuollon kyllä parantuneen selvästi, mikä on iloinen uutinen. 😊

---

Nelinpelipelaajien osalta suurin muutos aikaisempaan on kuitenkin se, että All England Lawn Tennis Club on rakentanut noin vartin ajomatkan päähään Raynes Parkiin uuden 16 ruohokentän tenniskeskuksen, ja kaikki meidän treenimme tapahtuvat nykyään tuolla. Edes Wimbledonin yhteydessä oleville Aorangi Parkin treenikentille ei enää ole asiaa, mutta sijaintia lukuun ottamatta Raynes Parkin puitteissa ei kyllä ole suurempaa valittamista. Kentätkin ovat erinomaisessa kunnossa.

---

Olemme treenanneet Henryn kanssa nyt siis Raynes Parkissa kolme päivää, ja peli alkaa päivä päivältä tuntua paremmalta. Keli on ollut yllättävän viileä ja aika tuulinen, mutta suurempia sateita ei onneksi ole osunut kohdalle eikä sellaisia ole oikein tälle viikolle luvassakaan. Calvinin lisäksi myös Louis Cayer on ollut ilahduttavan paljon mukana treeneissämme, joten valmennuksen puutteesta mikään ei kyllä jää kiinni.

Omassa pelissäni keskittyminen on ollut erityisesti palautustyöskentelyssä, joka tuntui vähän hakevan parasta virettään Eastbournen kisassa. B-ruudun puolelta varsinkin kämmenpalautus on hieman erilainen lyönti, kun sen joutuu usein lyömään ”inside-out” krossina, ja välillä tuo meinaa minulla mennä vähän ohjailun puolelle sen sijaan, että löisin lyönnin koko kehoa käyttäen kunnolla läpi. Mutta onneksi valmennuspuolelta on löytynyt ne oikeat kikat, ja nyt alkaa itseluottamus myös palautuspeliin olla iskussa.

Henrykin viihtyy ruohokentillä perinteisesti todella hyvin, ja onkin varmasti ekstramotivoitunut pelaamaan kotikisaansa Wimbledonia. Hänkin joutui jättämään viime vuonna tämän kisan välistä loukkaantumisen takia, mutta on varmasti sitäkin enemmän intoa puhkuen iskemässä kentälle tänä vuonna. Hänen olemuksessaan tuntuu olevan sellaista oikeanlaista rauhallisuutta, joten uskon kyllä Henrynkin syttyvän pelaamaan parastaan.

Ottelupäivämme ei ihan vielä ole selvillä, mutta joko keskiviikkona tai torstaina siis aloitetaan. Vastustajat Bolelli/Vavassori ovat tämän kauden Race-listalla peräti kärjessä saavutettuaan finaalipaikan niin Australian kuin Ranskan avoimissa. Hallen ruohoturnauksenkin he toissa viikolla voittivat, joten edes ruohovirettä ei voi pitää kovin vaatimattomana.

Olen pelannut heitä kumpaakin vastaan silloin, kun he pelasivat eri parien kanssa, mutta tämä nykyinen tiimi on uusi tuttavuus. Kumpikin heistä pelaa todella lähellä verkkoa ja lyö takakentältä todella kovaa, joten hereillä pitää meidän olla. Rystypuolet ovat ennakkotietojen mukaan kummallakin ne heikommat puolet takakentältä, joten pääosin pallot kannattaa siis pitää siellä. Mutta tärkeintä on kuitenkin olla henkisesti läsnä ottelussa, sillä italialaiset tunnetaan kovasta energiastaan ja tsempistään, emmekä halua missään nimessä jäädä tuolla osa-alueella jyrän alle.

Jännitys siis tiivistyy, kun tosikoitos lähestyy, mutta kyllähän ne matsit ovat tennispelaajalle sitä parasta herkkua. Suomalaisilta on Wimbledonissa tätä kirjoittaessa nähty pelkkiä voittoa, joten toivotaan, että tuo putki säilyy päällä meidänkin ottelussa. Matsi kerrallaan, mutta päätyyn asti, vamos!