Kolmas kerta toden sanoo, Ranskan avointen puolivälierävaihe on vihdoin selätetty, ja vielä kaiken lisäksi aika tyylikkäästi. Jatkoimme hienosti siitä mihin edellisessä ottelussa jäimme ja laitoimme vastustajille sen tason painetta, ettei siitä heille löytynyt keinoa päästä pois. Semifinaali siis kutsuu, kun huomenna vastaan tulee kotiyleisön suosikit Halys/Herbert.
Homma oli maanantaina kolmannen kierroksen ottelussa sen verran mukavasti hallussa, ettei eilen tiistaina liikoja tarvinnut treenikentällä stressata. Ainoa vaikeuksia aiheuttanut asia oli epävakainen sää, mutta löysimme tuohon erinomaisen ratkaisun hyökkäämällä kisapaikalle heti aamusta ja vetämällä treenit Philippe Chatrier -areenan katon alla kello 8-9.15 ennen kuin päivän ensimmäisten matsien pelaajat olivat bollausvuorossa. Saimme samalla hyvää kokemusta isolla areenalla lyömisestä, ja loppupäiväksi jäi reilusti aikaa ladata akkuja tulevaan. Vedin toki vielä kolmen vartin kuntosalitreenit terävyyden ylläpitämiseksi, minkä lisäksi hoidimme palautumiset kuntoon Mikon kanssa, mutta muuten oli rauhassa aikaa tutustua tulevien vastustajien otteisiin ja valmistautua henkisesti puolivälierämatsiin.
Tänään keskiviikkona palasimme kuitenkin tutulle Simonne Mathieu -areenalle lämmittelemään samoihin aikoihin vastustajien kanssa kello 9.45, minkä jälkeen ohjelmassa oli suihkut, lounaat ja viimeiset taktiikkapalaverit. Legendojen sekanelinpeli saatiin kohtuullisen nopeasti alta pois, joten oli meidän vuoromme astua kentälle hieman kello 12 jälkeen. Olosuhteet olivat pääosin pilviset, lämpöä vajaat 20 astetta ja tuuli selvästi edellispäiviä voimakkaampaa.
Meidän pelaamistamme eivät olosuhteet kuitenkaan häirinneet, vaan olimme alusta alkaen omissa syöttövuoroissamme tosi vahvoja. Verkkopeli oli priimaa, ja pikkuhiljaa pääsimme myös palautuksissa paremmin ja paremmin mukaan. Ensimmäisen erän ratkaisu nähtiin 4-3 -tilanteessa Demolinerin syötössä. Ensimmäisen etupallomme hän pelasti loistavalla rystyvolleylla, mutta toisessa murtopallossa hänen kämmenvolleynsa karkasi meidän kannaltamme juuri sopivasti pitkäksi. Henry piti vakuuttavasti erän loppuun ja taululla oli pian lukemat 6-3.
Toisessa erässä palautin avausgamessa kolme peräkkäistä Balajin syöttöä suorina winnereinä läpi, mutta juuri tuohon gameen ei Henrylle onnistumisia osunut. Heti seuraavalla yrityksellä 1-1 -tilanteessa murto kuitenkin taas onnistui. Jatkoimme armotonta myllyämme ja mursimme Demolinerin vielä kolmannen kerran 4-2 -tilanteessa, ja ottelu alkoi olla viimeistelyä vaille valmis. Mutta ihan vielä ei päästy tuulettamaan, sillä vaikka pääsin kaksi kertaa syöttämään seuraavassa gamessa ottelupallotilanteessa, niin Balaji kaivoi noihin pisteisiin kaksi ihan priimaa rystypalautusta. Nuo olivat lopulta koko ottelun kaksi ainoaa ykkössyötöllämme alkanutta pistettä, jotka vastustajat voittivat, joten aika kovaan paikkaan intialainen onnistui. Sähläsin koko turnauksen minua vastaan ensimmäiseen murtopalloon vielä kaksoisvirheen, minkä jälkeen vastustajat vielä pitivät helposti. Mutta onneksi oli niin sanottu insurance break alla, eikä ollut tänään meidän tiimi sen enempää horjutettavissa. Henryltä vakuuttava pito loppuun ja ässällä homma pakettiin. Semifinaali kutsui!
Jos toisella kierroksella onnistuttiin pienellä lopun lipsahduksella jättämään tarpeeksi nöyrä fiilis jatkokierroksille, niin tänään onnistuttiin kyllä ihan samassa. Matsi oli tuota yhtä syöttövuoroa lukuun ottamatta ihan loistopeliä, eikä vastustajille juuri mahdollisuuksia tänään kyllä jätetty. Syöttö ja syötönpalautus olivat meillä selvästi vastustajia edellä, ja ratkaisupaikkoihin tuli vielä tosi monta huippuonnistumista. Ja silti tuntui, että useampia loistolyöntejä lyötiin vielä pari senttiä viivojen väärillekin puolille. Mutta kuvaavaa on se, että nuo virheetkin olivat pääosin tosi positiivisia, onnistuneita lyöntejä, mutta tähtäys oli vain aavistuksen pielessä.
Tämä oli kolmas peräkkäinen Simonne Mathieu areenalla pelaamani 6-3, 6-4 -tulokseen päättynyt ottelu, mutta kaksi viimeistä ovat kyllä tosi paljon mukavammin päättyneet meidän voitoiksemme. Olihan pelissä tänäänkin taas jotenkin tosi hienosti luottamus ja rauhallisuus läsnä, onnistumisia tuli kerta toisensa jälkeen ja vielä tasaisesti meille kummallekin. Pidempiä ralleja pelattiin tänään aika vähän, mutta se toki sopi meille mainiosti, sillä olimme vastustajia selvästi edellä nimenomaan noissa maksimissaan neljän lyönnin pisteissä.
Kyllähän se siis aika hyvältä tuntuu, kun Roland Garrosissa on viimein myös semifinaalipaikka saavutettu. Kolmas kerta toden sanoo. Ja samalla tulee täyteen myös Last 8 Clubin jäsenyys kaikissa Grand Slameissä. 😍 Loppuelämän ajan on siis akkreditointi itselle ja yhdelle vieraalle Roland Garrosiin taattu, minkä lisäksi peliuran ajankin saa tiimiin ottaa yhden lisäjäsenen. Mutta ei se nöyryys toki mihinkään ole kadonnut, heti matsin jälkeen oltiin Boriksen kanssa treenikentällä pallokorin kanssa syöttöä ja palautusta vielä hiomassa. On se vain vähän kivempaa tehdä tuota voiton kuin tappion jälkeen.
Kovin pitkään ei tämän(kään) päivän voiton jäljiltä kannata pilvissä leijua, sillä heti huomenna ollaan taas kehissä ja panokset sen kuin kasvavat. Vastaan tulee ranskalaispari Halys/Herbert, jotka tulevat kotikisassaan varmasti antamaan kaikkensa. Heiltä löytyy tennisosaamista tosi laajalla skaalalla, ja Herbertiltä myös nelurin puolelta aika iso kasa titteleitä, muun muassa viisi Grand Slamiä. Viime vuoden lopussa Pariisin sisämastersissa saimme heidät juurikin semifinaalissa kukistettua, mutta nyt pelataan kyllä ihan eri olosuhteissa, jotka varmasti myös vastapuolelle sopivat paremmin. Ei toki sillä, etteikö meiltäkin massaosaamista löytyisi. Eikö sitä ole aika hyvin tälläkin viikolla jo nähty?
Otteluaika torstaille on tätä kirjoittaessa vielä auki, mutta eiköhän isolla areenalla joko päivän ensimmäisenä tai toisena matsina olla. Olemme koko tämän kisan ajan onnistuneet erinomaisesti pitämään ajatukset hetkessä ja keskittymään kentällä vain olennaiseen, eikä huomiselle kannata varmasti tuon suhteen mitään muuttaa. Pelataan joka piste täysillä, ja uskotaan, että se riittää pitkälle. Vamos!
Uskoa ja ihailua riittää täällä kotikatsomossa! Piste kerrallaan täysillä, ja voittoa kohti. Vamos!
Laitetaanpa tähän jo vähän suuremmat välionnittelut! Upea uusi saavutus, mutta matka on kesken. 🙂
Pari palautusvuoroa meni uuteen tilanteeseen totutellessa, kun vastustajat tulivatkin verkolle, mutta sen jälkeen lähti tuttu myllytys käyntiin. Omissa syöttövuoroissa ei ollut mitään hätää ja ihan puskista tuli kyllä tuo syötön menetys, mutta jospa siinäkin joku kiintiö tuli täytettyä. Ei taaskaan hirveästi lopulta ollut erimielisyyttä paremmuudesta.
Halys oli tänään aika kovassa iskussa heidän puolivälierässään. Verkkopelaaja hän ei missään nimessä ole, mutta syöttö- ja palautuspeli oli hyvässä tikissä sekä peruslyönneissä tehoa ja oveluutta. Herbert ei ehkä ihan parhaimmillaan ollut, mutta eipä kyllä olleet vastustajatkaan.
Lähtökohtaisesti parempi nelinpelipari varmasti olette huomennakin ja kunhan omalla tasollanne pysytte, niin luultavasti oikein hyvin käy. Oma peli toimii niin hyvin, että siihen voi luottaa ihan täysin. Ja pieniä kikkoja tuntuu vielä takataskusta löytyvän, sillä tänään yllätit vastustajat totaalisesti yhdellä lobbipalautuksella.
Enkä minä oikein usko, että tuo alusta suosisi vastustajia yhtään teitä enempää. Nuo ovat teidän kentät tällä hetkellä ja muut käyvät aina tunnin verran onneaan koittamassa. 😀
Hyvää huomista syntymäpäivää 😄, ja palkintona sitten voitto ja sen mukanaan tuoma palkinto🏆
Onnittelut sekä voitosta että 8-clubin jäsenyydestä!
Peliotteitanne on ollut ilo katsoa; rauhallisuus ja hätäilemättömyys, levollisuus ja päättäväisyys erottuvat kotikatsomoonkin.
Millaisia ovat taktiikkapalaverinne? Katsotteko videoilta tulevia vastustajia ja hiotte suunnitelmia? Käytättekö näihin 10 minuuttia vai 2 tuntia?
Onnittelut välieräpaikasta ja Last 8 clubin viimeisen puuttuneen saamisesta (Henryltä vielä US Openin uupuu, mutta hänelläkin 3/4). Hyvä, että on keskuskenttä käyty testaamassa ja tiedossa millaisia valaistushaasteita siellä on edessä. Tsemppiä välierään ja sehän on hyvä päivä jo valmiiksi, kun synttäripäivä kyseessä – onnittelut jo etukäteen siitäkin!
Jo vain, jälleen tosi hyvä ottelu teiltä molemmilta ja SM-kentän ”mörkö sai lähtöpassit takavasemmalle.” Tuntui, että kaikki toimi. Onneksi olkoon, todellakin!!! 😄
Henry näytti olevan oikein erityisellä pelipäällä, niin kunnianhimoisia lyöntivalintoja hänellä välillä oli. Esim tiukka verkon suuntainen lyöntikilpailu riemastutti täällä kotisohvalla kovin.
No, huomenna on sitten vastassa myös kotikatsomo, mutta suhtautukaa siihen kuten tämän päivän tuuliseen säähän. Eli ei häiritse pätkääkään!
Täältä tuhdit tsempit huomiseen mittelöön teille molemmille! 💪💪
Olin kyllä varma, kun ranskalaiset varmistuivat vastustajiksi ja keskuskentän kohdalla näytettiin huomiselle otteluvarausta, että siihen tulee teidän ottelu, mutta se menikin sekanelinpelin finaalille. Näköjään se on finaaliin asti edettävä, että keskuskentälle pääsee pelaamaan. Sehän on tosin työn alla. 🙂
Voitto välierässä ja maailmanlistan varma ykköspaikka ensi viikolle, toivotaan parasta 💯🙂
Yesyesyes, mikäs sen hienompaa kuin päästä pelaamaan syntymäpäivänä Roland Garrosin pääkentälle!!! Isot onnittelut tämän päivän voitosta ja tsemppiiiiiiiiiiii huomiseen semifinaaliin! Pelinne on kuin taidetta (=katsojakin nauttii 🤗) ja se teidän rauhallisuus ja luottamus tekemisiinne välittyy myös tänne kotikatsomoihin asti. Huomiseen 💪💪💪
Pelinne taitaakin olla Suzannella, mutta kenttä kuin kenttä, upeeta upeeta🤗
Ei päästykään jännän äärelle, ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, kuka tulee voittamaan. Hyvät voitothan vastustajilla oli alla, joten eiköhän he hyvillä mielin kuitenkin turnauksesta poistuneet.
On hienoa, että kaikesta huolimatta nöyryytesi seuraavien pelien edessä tuntuu olevan ihan aitoa. Nöyryys ja itsevarmuus mahtuvat kyllä samaan pelikassiin.
Kyllä teillä nyt kulkee!!!!!!
Jesss! Tsemppiä huomiseen 💪