Ensimmäiset treenipäivät Cagliarissa ovat olleet oikein kelvollisia varsinkin ottaen huomioon viime aikojen koronaeristyksen ja alustanvaihdon massakentille. Pelaamme Denys Molchanovin kanssa ensimmäisen ottelumme paria Coria/Evans vastaan keskiviikkona, joten vielä huomenna tiistaina saa yhden treenipäivän alle ennen tositoimia. Yhteispeli Denysin kanssa tuntuu kuitenkin toimivan jo nyt vanhasta muistista aika mukavasti, joten odotankin jo innolla keskiviikkoa.
Saavuin tänne Sardinian saarelle siis lauantaina iltapäivällä parin välipysähdyksen kautta. Otin varta vasten aikaisen lennon, joten ehdimme parini Denysin kanssa kevyesti treenaamaan vielä samana iltana, kun positiivisen koronatestin aiemmin antaneena minun ei tarvitse siis nyt osallistua ATP:n testaukseen, eikä siten odottaa saapuessa otetun koronatestin tulosta ennen hotellihuoneesta poistumista. Ensimmäinen treeni oli luonnollisesti aika rauhallista lyömistä tunnin verran, mutta oli hyvä kyllä päästä heti käsiksi massakentän korkeampaan pomppuun ja ulkokentän fiilikseen. Jalka ei kyllä liikkunut oikein mihinkään, mutta se oli kai jotakuinkin odotettavissakin. 😊
Sunnuntaina tarkoitus oli vetää kaksi treeniä, mutta sää näytti iltapäivän osalta sen verran huonolta, että päädyimme lopulta hyppäämään kentälle vähän aikaisemmin, jotta ehtisimme pelata ylipäätänsä ollenkaan. Taivaalta tulikin vettä ajoittain ihan reilusti, mutta saimme kuitenkin treenattua ensin kahdestaan Denysin kanssa tunnin, minkä jälkeen jatkoimme vielä samaan syssyyn pari treenierää Jebavy/Zelenay parin kanssa. Yhteensä siis reilut 2,5 tuntia treeniä ja illalla pitikin sitten huoltaa lonkan seutua vähän tavallista enemmän, kun keho oli taas ihmeissään kaikesta liukumisesta. Tänään maanantaina sää oli kuitenkin onneksi parempi, ja saimme suunnitelman mukaisesti tehtyä ensin reilun tunnin omia kuvioita ennen kuin pelasimme iltapäivällä taas puolisentoista tuntia treenipisteitä parin Ebden/Sharan kanssa.
On kyllä rehellisesti sanottuna aika siistiä päästä jo treeneissäkin pelaamaan jatkuvasti uusia kovia ATP-tasolla pidempään pyörineitä vastustajia vastaan. Ja erityisen mukavaa on huomata kuinka oma tekeminen riittää vähintäänkin pysymään pelissä mukana, parhaimmillaan jopa dominoimaan kenttää. Toki jokaisella alkaa tällä tasolla olla jo jotain selkeitä aseita, mutta oma peruspeli ei kyllä häviä näissäkään kisoissa kovin pahasti kovin monelle varsinkaan, kun syöttökin on tuntunut tosi hyvältä pari päivää. Tein kotona kaksi ihan puhdasta puolen tunnin syöttötreeniä ennen lähtöä ja kyllä se on vaan taas todettava, että oma syöttöni toimii paremmin kun sitä treenaa enemmän. Jostain syystä syöttö on melkein kaikilla pelaajilla lähes poikkeuksetta täysin alitreenattu lyönti sen tärkeyteen nähden, joten onhan se kiva huomata, että itse jo vähän yli kolmekymppisenä on alkanut ymmärtää syöttötreenin tärkeyden…
Huomenna siis vielä treenataan, mutta keskiviikkona pelataan siis tosissaan. Ensimmäisen kierroksen vastustajaparimme on aika mielenkiintoinen yhdistelmä, sillä Evans on yksi kiertueen silkkikätisimmistä kaksinpelaajista, joka saavutti vielä juuri viime viikolla uransa ylivoimaisesti parhaan nelinpelituloksen pääsemällä Miamin Masters-kisassa aina finaaliin asti. Evansilla tulee siis varmasti olemaan itseluottamus nelinpelin osalta kunnossa. Coria puolestaan ei ole nelinpelissä ikinä menestynyt erityisen hyvin, mutta massalla hänenkin takakenttätaidoillaan voi kyllä potentiaalisesti tehdä ihan isoa vahinkoa.
Treenasimmekin Denysin kanssa tänään ja eilen vähän tavallista enemmän kuvioita, joissa vastustajat jäävät syötön jälkeen taakse. Meidän ja varsinkin meidän puolen verkkopelaajan tulee niissä tilanteissa olla aktiivisia, minkä lisäksi pitää uskaltaa lyödä paljon myös linjaa kohti vastustajien verkkopelaajaa. Erityisesti Coria ei ole parhaimmillaan verkolla, joten hänen olonsa siellä pitää saada mahdollisimman epämukavaksi. Lisäksi omissa syötöissä olisi hyvä saada verkko haltuun, ja mahdolliset helpommat pallot verkolla pitää pystyä siivoamaan pois tehokkaasti. Varsinkin massalla pienikin epäröinti tappopaikoissa voi kostautua äkkiä, joten volleyt pitää pitää terävinä ja liike aggressiivisena.
Mutta kaiken kaikkiaan peli tuntuu siis olevan ihan hyvässä tikissä, eikä yhteistyö Molchanovin kanssa tunnut ollenkaan hassummalta. Olemme pelanneet yhdessä melkein koko vuoden vuonna 2011 ja lisäksi pari kisaa viime syksynä, joten tunnemme kyllä toistemme pelityylit hyvin. Minä pääsen kaiken lisäksi taas takaisin kakkosruutuun, mikä massalla tuntuu luontevalta, joten hyvällä fiiliksellä lähdetään siis kohti avausottelua. Sää näyttää tulevina päivinä hieman viileämmältä ja tuuliselta, mikä voi tuoda peliin omat haasteensa, mutta olosuhteethan ovat perinteisesti kaikille samat. Eli ei siis muuta kuin kaikki peliin ja kohti isoja pistepotteja!
Ei pidä mennä liikaa asioiden edelle…. Nyt kun kuitenkin katsoo kaaviota, niin 1 & 2 kierroksella olisi vastassa myös kaksinpeliin osallistuvia pelaajia. Onko tämä yleisellä tasolla hyöty vai haitta…? 3.kierroksella voisi olla sitten se todellinen testi tiedossa.
Joo ei kannattanut mennä asioiden edelle. Yleisesti ottaen kaksinpelaajia vastaan riskinä on se, että he voivat pelata rennosti ja ilman paineita, mutta toisaalta jos oma peli kulkee, niin matsin voi voittaa helpostikin. Nyt kävi valitettavasti hassusti.