Taas on matka jatkunut ja maa vaihtunut, kun tällä kertaa palloa hakataan Kanadassa. Lauantai kului matkustaessa, mutta eilen sunnuntaina pääsimme hakemaan tuntumaa Toronton nopeille kentille. Siistiä päästä taas pelaamaan uudessa kisapaikassa, mutta helppoja vastustajia ei ole ensimmäisellä kierroksella tulossa vastaan. Todennäköisesti tiistaina pelattavassa matsissa kohtaamme parin Hurkacz/Pavic.
Perjantain kirvelevä semifinaalitappio Washingtonissa jäi kyllä väkisinkin vähän kaivelemaan mieltä, mutta vanhasta viisastuneena päätin aloittaa uuden tavan käsitellä tappioita. Maarssin illalla kuntosallille tekemään kunnon voimatreenin ja poljin päälle vielä tunnin kuntopyörää. Jos sitä vaikka saisi tällä tavalla jatkossa käännettyä pettymykset vahvuuksiksi tulevia matseja ajatellen. Lauantaina oli myös joka tapauksessa tiedossa huilipäivä, joten matsin päälle tehtynä voimaharjoituksesta ehtisi hyvin palautua ennen seuraavaa viikkoa.
Washington ja Toronto ovat maantieteellisesti suunnilleen yhtä kaukana toisistaan kuin Helsinki ja Rovaniemi, joten auton vuokrauskin kävi mielessä, kun lentohintojen poskettomuus iski silmille. Mutta eipä autoakaan olisi kovin halvalla saanut palautettua Kanadan puolelle. Lento siis lopulta kaikesta huolimatta valikoitui kulkuvälineeksi, ja saipahan rahoille jotain vastinetta edes maisemien muodossa, kun Torontoa lähestyttäessä lensimme nätisti Niagara Fallsin ylitse ja lisäksi myös itse laskeutuminen Toronton City Airportille aivan ydinkeskustan edustalla sijaitsevalle saarelle oli upea.
Kisapaikka Torontossa sijaitsee reilut parikymmentä kilometriä keskustasta pohjoiseen, ja pelaajille oli annettu tälle viikolle mahdollisuus valita hotelli joko keskustasta tai Markhamin kaupungista Toronton koillispuolelta. Ruuhkassa matka keskustassa voi kestää jopa tunnin, joten valitsin itse lähiöasumisen, mitä helpottaa myös se, että kisa antaa tässä kisassa pelaajien käyttöön omat vuokra-autot. Kelpaa sitten huristella moottoritietä pitkin kisapaikalle tai pienempiä teitä ruokapaikoille.
Itse kisapaikka on melko kompakti, ja vaikka keskuskenttä onkin varsin iso 12 500 katsojan stadion, niin muilla kentillä katsomot ovat selvästi pienemmät. Yhteensä kenttiä on 11, mikä riittää ihan kohtuullisesti, kun paikalla on tällä kertaa pelkästään miespelaajia. Nämä Kanadan mastersit pelataan mielestäni ihan hauskalla tavalla niin, että miehet ja naiset pelaavat vuoro vuosin Montrealissa ja Torontossa. Säilyy mielenkiinto niin katsojilla kuin pelaajillakin, kun ei joka vuosi pelata samassa paikassa. 😊
Peliolosuhteet ovat viime viikon Washingtonin kisaan verrattuna selvästi nopeammat. Kenttä on mielestäni hyvin saman tyyppinen kuin esimerkiksi US Openissa, ja pallotkin ovat ihan samat eli Wilson US Open -malliset. Nämä ammattilaiskisojen pallot ovat kuitenkin jälleen ihan mielettömän painavat, ja vaikka oma peli näillä yleensä onkin ihan hyvin kulkenut, niin kyllä siinä aina hetki menee totutellessa. Varsinkin kun Washingtonissa oli käytössä melko kevyet Tecnifibren pallot.
Hieman erilaisia palloja sai sunnuntaina käydä kokeilemassa myös näissä Kanadan kisoissa perinteisesti pelattavassa ATP vastaan NHL katulätkäottelussa. Pääsin viime vuoden tapaan osaksi ATP-pelaajien joukkuetta, mutta tappio tuli tälläkin kertaa. 🙄 Todella hauskaa tuo oli kuitenkin jälleen, ja ehkä ensi vuonna on sitten meidän vuoromme?
Alkuviikon sääennuste näyttää täällä Torontossa hieman epävakaalta, mutta jos sateet pysyvät poissa, niin ensimmäisen kierroksen matsimme on ohjelmassa todennäköisesti tiistaina. Jäimme ensimmäisenä parina ulos sijoitettujen parien joukosta, joten kaavio ei ole helpoin mahdollinen, mutta kuten on moneen kertaan todettu, ei näissä korkeimman tason kisoissa helppoja kaavioita oikein olekaan.
Saamme verkon toiselle puolelle puolalaisen Hurkaczin, jonka voitimme edellisen kerran juuri viime viikolla sekä Mate Pavicin, jonka parivuotinen yhteistaival toisen kroatialaisen Nikola Makticin kanssa päättyi Wimbledonin jälkeen. Vasuri Pavic on voittanut nelurissa melkein kaiken, ja tulee varmasti nälkäisenä tuohon matsiin, mutta Hurkaczin peli oli ainakin Washingtonissa kyllä hieman sekaisin. Täytynee siis painostaa puolalaista vähän tavallista enemmän, vaikka hänellä neluristakin löytyy useampikin ATP1000-kisan pokaali.
Yhteispeli Lloydin kanssa tuntuu hioutuvan päivä päivältä paremmaksi, ja kun saamme täällä Torontossa tukea myös valmennusgurultamme Louis Cayerilta, niin ei kai tässä mitään esteitä ole mennä vaikka päätyyn asti. Annetaan siis palaa rennon aggressiivisella asenteella.
Hienosti edustaa miehemme maailmalla ja monessa on mukana!
Melkoinen on haaste heti ensimmäisellä kierroksella, mutta täysi luotto siihen, että oma peli riittää kyllä.
Hurkaczilla ei varmasti naurata yhtä paljon kun Tiafoen kanssa viime viikolla pelatessa, ja pitäkää te huoli, ettei sitäkään vertaa 🙂 Kovasti jo odottelen peliänne!