Edellinen kirjoitukseni tuli USA:sta Cincinnatin kisan jälkeen, ja reilu viikko tässä ehtikin jo vierähtää kirjoitusten välissä. Mutta tapahtumia on kyllä riittänyt, sillä väliin on mahtunut niin positiivinen treeniviikko kotioloissa kuin useampi päivä valmistautumista taas täällä Atlantin länsipuolella. Itse US Openin osalta pelit alkavat heti keskiviikkona, kun vastaan tulee pari Melo/Peers. Myös sekanelinpeli on ohjelmassa samana iltana, kun kohtaamme parini Anna Danilinan kanssa parin Ebden/Melichar-Martinez.
Päätin siis Cincinnatin harmittavasta tappiosta huolimatta pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa hakea itseluottamusta ja tuoretta mieltä US Openiin kodin kautta. Vedin vielä matsin jälkeisen päivän aamuna kyllä Cincinnatissa treenit Danin kanssa, mutta suuntasin torstai-iltana kohti kotia. Lloyd halusi sen sijaan jäädä USA:n maaperälle ja saikin Winston-Salemiin parikseen maailman ykkösen Neal Skupskin, jonka kanssa he selvittivät muun muassa toisella kierroksella ottelupallon päästen kisassa aina finaaliin asti. Sen verran karu tämä ATP:n rankingpistelasku kuitenkin on, että edes ATP-kisan finaalipaikka ei tuonut Lloydille yhtään lisäpistettä sarakkeeseen, ja ranking pysyi sitä myöten ihan paikallaan…
Oma viikkoni kotipuolessa sujui sekin erinomaisesti, sillä huilasin ensin perjantain ja lauantain ennen kuin palasin sunnuntaina takaisin kuntosalille ja tenniskentälle. Treenikavereiden osalta viikko osui erinomaiseen aikaan, sillä sain seurakseni kotimaan oloissa kovan kattauksen eli Patrik Niklas-Salmisen, Patrik Kaukovallan, Eero Vasan sekä Jarkko Niemisen. Treenin laatu oli siis korkealla, ja saimme pelattua kahdesti ihan kokonaiset treenimatsitkin.
Sateetkin pysyivät sopivasti poissa treeniajoiltamme, sillä kovalla kentällä vettä ei paljoa tarvitse tulla taivaalta, niin homma menee vaikeaksi. Hyvälaatuisen ulkona olevan kovan kentän löytäminen alkaa sen sijaan pääkaupunkiseudulla olla tänä päivänä aika vaikeaa. Ykkösvaihtoehdossani Meilahdessa ehdittiin laittaa jo kuplat pystyyn, ja vaikka Itä-Helsingistä löytyy pari yksittäistä kovaa kenttää, niin ne eivät pelattavuudeltaan vastaa ihan USA:n kenttien tasoa. Onneksi tennispiireistä löytyi kuitenkin lopulta ratkaisu pulmaan, ja saimmekin vetää koko viikon treenit eräällä yksityiskentällä todella hienoissa puitteissa.
Yksi treeniviikon tärkeimpiä juttuja oli lyöntituntuman ja treenimatsituntuman kehittämisen lisäksi uusien mailojen ajaminen sisään. Yonexin Percept-mallisto julkaistiin juuri tässä US Openin alla, ja nyt löytyy minultakin bägistä uutuuttaan kiiltävät kepit. Spekseiltään tuo Percept 97 -maila vastaa aika tarkasti aikaisempia mailojani, sillä painoa on jänteiden ja gripin kanssa 332 grammaa swing weightin ollessa 315. Vaihto ei siis juuri aiheuttanut vaikeuksia, lähinnä päin vastoin, sillä kyllähän uusi maila jotenkin aina tuo uuden innon tekemiseen. 😊
Viikko kotona päivät treenaten ja illat perheen kanssa touhuten hujahti jälleen hetkessä, ja perjantaina olikin sitten aika ottaa suunnaksi New York. Nyt reissuun ei kuitenkaan tarvinnut lähteä yksin, sillä valmentajani Boriksen ja fysioni Mikon lisäksi koneeseen hyppäsi vaimo ja molemmat lapset sekä vielä lastenhoitaja. Ja kun perillä odotti vielä brittiduo Dan ja Louis niin onhan tässä tiimillä kokoa. Ainakaan ei kannustuksen määrästä jää siis kiinni menestys US Openissa!
Finnairin suora iltalento New Yorkiin sujui perheen kanssa varsin mukavasti pääosin unten mailla, ja vaikka perillä jouduttiinkin passintarkastuksessa jonkin aikaa odottelemaan, niin pääsimme hotellillemme Manhattanille vielä saman päivän puolella. US Openissa tuplattiin ensimmäisenä kisana upeasti ns. per diem majoitus täksi vuodeksi siten, että jokainen pelaaja saa kisan ajaksi käyttöönsä aikaisemman yhden huoneen sijasta joko kaksi huonetta kisahotelli Intercontinentalista tai 600 dollaria per yö, jolloin majoituksen saa valita itse. Me päädyimme tällä kertaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, mikä mahdollisti vähän tilavamman useamman makuuhuoneen huoneiston varaamiseen perheen käyttöön. Saa siten vähän otettua omaa rauhaa, jos esimerkiksi matsit ovat myöhään illalla.
Valmistautuminen kisaan on itse kisapaikalla sujunut mielestäni tosi hyvin. Puitteet alkavat olla tutut viimeisen parin vuoden ajalta, joten suurempia yllätyksiä ei ole tullut vastaan. Pallot eivät ole ehkä ihan yhtä kivikovia kuin aikaisempina vuosina, eikä kenttäkään ihan niin supernopea. Mutta pomppu on kyllä melko matala ja ”liukas” varsinkin nyt kun sää ei ole ollut ihan niin lämmin kuin joskus pahimpina päivinä. Eli kyllä syötön merkitys näissä olosuhteissa edelleen on varsin iso.
Lloyd pelasi finaalia Winston-Salemissa vielä lauantaina, mutta koska myös hänen parinsa Skupskin pelikaveri Koolhof oli kanssani samassa tilanteessa, niin keksimme vetää Koolhofin kanssa muutamat treenit keskenämme. Olemme Wesleyn kanssa molemmat myös ATP:n players’ councilissa, joka kokoontui lauantai-iltana. Nelurimiehinä jouduimme tällä kertaa vähän ottamaan vahvempaa roolia pelimuotomme puolustamiseksi, mutta muuten kokous sujui ihan mukavasti. Muutamia tosi hienoja uudistuksia ATP:n puolelta on joka tapauksessa pian tulossa, muun muassa uusi Baseline-palkkiosysteemi, jossa vuoden lopun rankingin perusteella pelaajille taataan tietty minimi palkintoraha seuraavalle vuodelle. Näin on helpompi esimerkiksi palkata valmentaja, kun tietää, että pystyy hänen palkkionsa joka tapauksessa maksamaan, meni pelit miten meni.
Lloyd liittyi treeniseuraan sunnuntaina, ja pisteiden peluu brittipari Cash/Pattenin kanssa sujui tosi energisellä otteella. Kumpikin oli kartalla miten yhteispeli toimii parhaiten, minkä lisäksi Lloydilla oli jäänyt pari uutta juttua mieleen Skupskin pelikirjasta edellisviikolta. Lloyd treenasi sunnuntaina ja maanantaina ymmärrettävästi vähän vähemmän kuin minä, mutta onneksi valmentajia on sen verran paljon mukana, että sain heidän kanssaan vedettyä yksityistreenejä kumpanakin aamuna heti auringon noustua, jolloin neluripelaajillakin on mahdollisuus päästä treenaamaan ihan matsikentille.
Tänään tiistaina treenasimme sitten jo melko tavalliseen tapaan ensin tunnin keskenämme Lloydin kanssa ennen kuin pelasimme erän Arevalo/Rojer -parin kanssa. Lyönti tuntui ihan todella hyvältä, ja vaikkei treenimatsien tuloksilla ole koskaan yhtään virallista matsia voitettukaan, niin kyllähän se tuo itseluottamusta, kun vastustajat jäävät ihan jalkoihin omalla hyvällä pelillä murskattuna. Nyt tuo vahva vire pitää sitten vain saada siirrettyä matsikentälle.
Ja matsien alkuhan tässä alkaa kovaa vauhtia lähestyä. Ensimmäinen vastustajamme nelinpelissä on varsin kokenut pari Melo/Peers. Kumpaakin vastaan on tullut pelattua monta kertaa, ja mukavasti edelliset kohtaamiset ovat kääntyneet meille voitoiksi. Tiedämme aika hyvin, mitä vastustajien pelistä voi odottaa, ja uskon täysin siihen, että meidän paras tasomme on heidän parasta tasoa korkeampi. Mutta päivän kuntoahan tenniskisoissa aina testataan.
Kaksimetrinen Melo pelaa todennäköisesti ykkösruutua ja palauttaa paremmin rystypuolelta. Hänellä on uskomattoman nopeat refleksit verkolla, mutta syöttö ja liike ovat kyllä hieman hidastuneet parhaista maailman ykköspaikan päivistä. Myöskään Peersin syöttö ei ole mielestäni ihan niin painava kuin parhaimmillaan Kontisen parina pelatessaan, mutta verkolla hänkin on edelleen vahva. Kämmenpalautus on parhaana päivänä vaarallinen, joten tiukoissa paikoissa täytynee syöttää vain kurinalaisesti hänen rystylleen. Vaikka hän sitä varmasti osaa myös odottaa.
Tiukkaa matsia voi siis todennäköisesti ensimmäisellä kierroksella odottaa, varsinkin kun pelataan kuitenkin jälleen kohtuullisen nopealla alustalla. Tavalliset edut tarkoittavat sitä, että syötön murtaminen on lähtökohtaisesti hieman vaikeampaa kuin ATP-kisojen no-ad -säännöllä pelatessa, ja todennäköisesti henkistä kanttia mitataan ratkaisevien 40-40 -pallojen sijasta niissä syöttövuoroissa, jotka venyvät useille jatkopalloille. Ja toki normaali kolmas erä auttaa myös varmistamaan sen, että paremmuus ratkaistaan vähän pidemmän kaavan mukaan.
Hienoa täällä New Yorkissa on joka tapauksessa jälleen saada pelata, ja mieli on kyllä virkeä ja valmis kovaan menestykseen. Matsi kerrallaan mennään, mutta jotenkin tunne on ihan oikeasti sellainen, että nyt voidaan mennä tosi pitkälle. Syöttö lähtee, palautuksen ajoitus on kohdallaan, verkkopeli on stabiilia ja Lloydinkin kanssa synkkaa taas hienosti. Just let it happen.
Hyvällä sykkeellä slam-taistoihin! Toivottavasti kestää mahdollisimman pitkään varsinkin kun Emil poissa ja Ottokin valitettavasti putosi hetki sitten pitkän taistelumatsin jälkeen. Taisi muuten olla eka kerta kun 3 suomalaista GS-pääsarjoissa. Sekin kertonee jotain nykytasosta. Eli Splitin DC:a odotellen… Tsemit Flushing Meadowsiin!
Kaikki on osaltanne kunnossa . Tsemppiä ja hyvää menestystä Open:iin!!
Melkoinen arpahan sieltä taas osui, mutta se on ollut nyt tapana. Teidän hyvät aloitukset on jääneet nyt pari kertaa välistä, mutta jospa nyt korvauksena osuisi hyvä kaksiviikkoinen. Hyvältä kuulostaa valmistautuminen ja nyt se oma paras peli mukaan myös pelikentälle!
Toivottavasti Lloyd ei koe että pallo on keltaisempi verkon toisella puolella ja teidän yhteistyö jatkuu edelleen.
Saan varmaan Lauralta huutia mutta mielestäni tuo uusi asu on parempi kuin entiset raidalliset pyjaman housut.
Onko niissä kokouksissa tapana jättää neluriedustajien mielipiteet huomioimatta vai mitä tuo tarkoitti? Onko siellä oikein korotettu ääntä ja lyöty nyrkkiä pöytään?
Nyt olisi jo aika että tiukat pisteet kääntyisivät teille… tsemppiä!
😀 täytyy myöntää että en mäkään ollut raitahousujen fani 😅
Kyllähän Lloydin kanssa homma sujuu edelleen hienosti. Ja molemmat saimme hienot uudet vaatteetkin tähän kisaan. 😍
Tuolla neuvostossa on ollut tänä vuonna tarkoitus tehdä syvällisempi analyysi nelinpelin tilasta ATP-kiertueella, mutta analyysin eteneminen on ollut ehkä omaan makuun vähän turhan hidasta. Alunperin valmista piti olla jo alkuvuonna, mutta jos nyt vuoden loppuun mennessä saataisiin jotain tehtyä niin hyvä. Helpompi perustella nelurin roolia esimerkiksi juuri tuossa Baseline-mallissa, kun on hieman dataa alla.
Hienoa että olet taas pelaamassa, oli hieman hiljaista kun ei voinut lukea postiasi. Otto Virtasen peli oli jännittävää katsoa ja siinähän meni melkein koko yö. Odotan innolla peliänne. Tsemppiä.
Entourage on totta tosiaan tässä parissa vuodessa vähän myös kasvanut 🙂 Hyvältä kuulostaa valmistautuminen ja otteet treenikentällä, joten tsemppiä turnaukseen ja Vamos!
ATP:n sivuilla tuo Baseline jo esiteltiinkin, mutta siinä jutussa mainittiin ainoastaan top-250 singelimiehet ja nuoret lupaukset. Onko tarkoitus laajentaa järjestelmää myös nelurimiehille? Ja kiva olisi tosiaan kuulla että mistä asioista laitoitte Koolhofin kanssa nyrkkiä pöytään…
” Jos Harri on vähän aikaa hiljaa, rupeaa fanin mielikuvitus laukkaamaan” – Vanha viidakkosanonta…
Hyvältä kuulostaa lähtökohdat tähän kisaan. Vamos!
Jäi niin hyvä mieli Oton pelistä, vaikka harmillisen niukka tappio tulikin. Kaveri on kehittynyt huimasti ja energiaa syövä kiukuttelu pysytteli poissa (ehkä ei oikein ollut aihettakaan). Ai niin, harhauduin sivupolulle, siis Harrin blogistahan onkin kysymys 🙂 Eli kun jäi hyvä mieli Otosta, niin mitäpä sitä pilaamaan: viekää kaikki yllä kuvaamasi hyvä ekaan matsiin ja palatkaa voittojen tielle!!!! Mielenkiintoista päästä katsomaan myös sekaneluriasi. Yeeeeee, hyvä Harri!!!!!!
Hieno voitto teiltä 1. rundilla eikun maximum attack vaan päälle nyt kun muut suomalaiset jo pihalla kisasta! Tiedättehän että tuusulan urheilupuistosta löytyy vasta valmistuneet erinomaiset ulko kovat kentät. Ei ole ajallisesti pitkä matka edes meikusta. Tsemppiä jatkoon ja katse palloon.
Moro! Mites jarkko pärjää näissä peleissä mutta kiinnostaisi tietää et vieläkö sillä löytyisi varastosta voittaa vaikka yksittäisiä challenger otteluja (tällee hypoteettisesti miettittynä et missä tasolla herra on ) =) Tsemit usopenii
Kyllähän Jarkko edelleen todella hyvin pärjää. Matsirutiini on toki eri kuin treenitilanne, mutta lyönti hänellä on todella varmassa vireessä ja fyysisestikin hän on yhä kovassa kunnossa. CH-tasolla matsivoittoja tulisi edelleen varmasti. 🙂
Komea voitto👍 Nyt vaan mykkä poika laulamaan ja päätyyn asti👊
Tuusulan Urheilukeskukseen rakennettiin viime kesänä viisi komeaa Greenset kenttää. Kannattaa suunnata sinne kovan kentän treeneihin. Vartti Kehä I:ltä.
Aivan! Unohdin muuten ihan kokonaan Tuusulan, täytyypä pitää jatkoa ajatellen mielessä 😇