Terveiset Montrealista, jossa laitetaan pian loppukesän kovien kenttien kiertueen pelit käyntiin. Kolmen viikon pätkä Suomessa teki erittäin hyvää, sillä pienen levon ja lomailun lisäksi pääsin kunnolla tekemään parin viikon fysiikkatreenistintin, minkä lisäksi viimeinen viikko oli onnistunut myös tennistreenin kannalta. Kaikki näyttää ja tuntuu siis olevan kunnossa, kun Montrealissa ensimmäisen kierroksen ottelussa perjantaina vastaan asettuu pari Buse/Cobolli.
Kesäloma ei varmaan koskaan tunnu riittävän pitkältä, mutta kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin, ensimmäinen viikko Wimbledonin jälkeen nautiskeltiin kyllä täysillä. Perheen kanssa lomailtiin ensin kotimaisemissa rauhassa, mutta mahtui ohjelmaan sen jälkeen myös pari yhdistettyä loma- ja työkeikkaa. Mutta eipä se nyt kovin pahasti työltä tunnu, jos ensin pääsee tutustumaan sotilasilmailuun Ilmasotakoulussa Tikkakoskella, minkä lisäksi visiittiin Tampereen haastajakisassa sai yhdistettyä niin Särkänniemi-päivän kuin kylpyläreissun perheen kanssa.
Tennispelaaja ehtii siis joskus myös vähän lomailla, mutta tosiaan yhden lepoviikon jälkeen oli aika palata sorvin ääreen, kun laitoimme fysiikkavalmentajani Erikin kanssa parin viikon vähän tiukemman salijakson pystyyn. Olen tehnyt alkuvuoden aikana kisareissuilla ehkä hieman vähemmän treenejä kuntosalilla kuin aikaisempina vuosina osittain siksikin, että matseja on tullut niin paljon, mutta osittain myös siksi, että ikää tulee lisää ja keho ei yksinkertaisesti palaudu noista treeneistä enää niin hyvin kuin ennen. Mutta samalla pitää kuitenkin ehdottomasti pitää huolta, etteivät voimatasot ehdi kauden aikana liikaa pudota, joten tälläiset parin viikon stintit ovat todella tärkeitä. Keskityimme tällä kertaa erityisesti takaketjun vahvistamiseen, joten takareidet, selkälihakset ja hartiat olivat pari viikkoa kovilla, ja tuo on tehnyt kyllä hyvää myös selkäni tilanteelle ylipäätänsä. Kipulääkkeistä oli yli pari viikkoa taukoa, ja edelleen selkä tuntuu pysyvän menossa erittäin hyvin mukana, mikä on kyllä suuri ilouutinen.
Tennniskentälle palasin noin viikko ennen Montrealiin lähtöä, ja saimme lopulta varsin onnistuneen treeniviikon myös kentällä aikaiseksi. Pari kertaa piti palata sateen takia sisäkentille, mutta muuten Meilahden ulkokovilla pääsi hyvin alustanvaihtoonkin taas kiinni. Aluksi rauhallisemmin, mutta loppua kohti ihan tosissaan palloa lyöden muun muassa Patrik Niklas-Salmisen, Leevi Säätelän ja Eemil Pasasen kanssa. Boris pyöritti treenikuvioita, ja me muut teimme työtä käskettyä.
Pohjois-Amerikan reissusta saattaisi tällä kertaa tulla aika pitkä, joten pakkasin mukaan reilusti tavaraa ja suuntasin Helsinki-Vantaalle viime sunnuntaina suuntana Lontoon kautta siis Kanadan Montreal. Pitkästä aikaa meni kuitenkin lennot kunnolla pipariksi, kun Lontoon lennon Airbussimme evakuointivalot eivät suostuneet toimimaan, ja pari tuntia koneessa istuttuamme kapteeni kuulutti, että pakko on vaihtaa konetta. Vaihtoaika Lontoossa ei olisi tuossa kohtaa millään riittänyt enää Montrealin lennolle, joten ei auttanut muuta kuin etsiä uutta reittiä. Samana iltana ei Montrealiin enää ollut mitään yhteyttä jäljellä, mutta halusin mahdollisimman aikaisin perille, jotta ehtisin vielä maanantaina treenata, joten Finnair lennätti minut ensin iltalennolla Pariisiin, ja sieltä maanantaina Air Francen siivin aamulla kohti Montrealia.
Pyrin nykyään välttämään treenaamista lennon tai matkustuksen jälkeen samana päivänä, sillä keho ei yleensä noissa tilanteissa ole parhaimmillaan ja loukkaantumisriskin hieman on koholla. Nyt kun perillä oltiin kuitenkin päivän myöhässä, niin piti tuosta periaatteesta luopua, että saataisiin valmistautuminen heti käyntiin. Henry lensi Montrealiin kotoaan Pohjois-Carolinasta maanantaina aamulla, ja oli maanantaina iltapäivällä minun kanssani treenaamassa, mutta alunperin samalla sunnuntain Lontoon kautta lennolla olleet Boris ja Mikko saivat uudet lennot vasta maanantai-illaksi Frankfurtin kautta, eikä Calvinillakaan mennyt matka niin kuin piti, sillä hänetkin reititettiin suoran lennon sijasta uudelleen New Yorkiin, josta hän pääsi Montrealiin päivän myöhässä tiistaina. Ja vielä ilman laukkuja. Matkustuksen riemua kerrakseen. 😅
Nyt meillä on pari päivää treeniä takana, ja yllättävän hyvin on saatu tatsi löydettyä. Keho toimii edelleen erinomaisesti, ja kun sain tehtyä eilen aamulla vielä oman harjoituksen kahdestaan Boriksen kanssa, niin iltapäivällä treenipisteitä pelatessa homma sujui Henryn kanssa jo varsin mukavasti yhdessäkin. Olosuhteet ovat melko nopeat ja erityisesti korkea pomppu yllättää joka kerta Suomessa tullessa. Samoin kuin Wilson US Open -pallojen kovuus ja sellainen tietty eläväisyys. Erityisesti, kun pallot kuluvat niin niistä katoaa kaikki karva ja pallo lentää läpi ilman todella nopeasti ja välillä vähän epämääräisesti vaeltaen. Ei siis auta yhtään yrittää vaan sijoitella lyöntejä, vaan jokaiseen palloon pitää laittaa kunnolla kierrettä ja energiaa taakse, ettei lyönti karkaa.
Neluri pyöräytetään tässä puolentoista viikon mittaisessa Montrealin kisassa käyntiin huomenna torstaina, mutta näillä näkymin ensimmäinen ottelumme Buse/Cobolli -paria vastaan on ohjelmassa vasta perjantaina. Lähdemme kisaan kärkisijoitettuina, mutta eipä kaaviossa nyt mitään helppoja kohtia luonnollisesti ole ollenkaan. Cobollia vastaan olemme kerran US Openissa pelanneet, ja hänen vahvuutensa on erityisesti hurja kick-syöttö sekä tehokas kämmen, mutta Buse sen sijaan on kiertueella ylipäätänsä aika uusi tuttavuus ja siten myös uusi vastus meille. Nelurikokemusta hänellä on kiertueella aika vähän, joten yritetään tuohon kyllä iskeä. Ja pelata muutenkin hyökkäävää peliä, jotta kaksinpeliin pääasiassa keskittyvillä vastustajilla tulee mahdollisimman epämukava olo kentällä.
Luvassa on siis perinteinen nelinpelaajat vastaan kaksinpelaajat vastakkainasettelu, joissa olemme Henryn kanssa olleet kyllä yleensä ihan vahvoilla. Viime viikkojen keskustelujen myötä pelissä on kuitenkin myös ehkä vähän ekstrapanosta, kun ATP esitteli suunnitelmiaan nelinpelin kaavioiden pienentämiseksi ja palkintorahojen leikkaamiseksi vuodesta 2028 eteenpäin. Henry on ollut todella aktiivisesti mukana näiden suunnitelmien torppaamiseksi niin mediassa kuin kulisseissakin, enkä minäkään tietysti tuollaisia muutoksia mitenkään kannata. Vastailin aiheeseen pari päivää sitten HS:n haastattelussa, jossa on mielestäni aika hyvin tuotu muutoksia sekä omaa kantaani esille. Kannattaa tuo artikkeli ehdottomasti käydä siis lukemassa, jos aihe kiinnostaa.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000012174014.html
Tällaisilla ajatuksilla lähdetään siis valloittamaan Amerikan kiertuetta vuonna 2026. Kovillakin kentillä on peli tänä vuonna sujunut erinomaisesti, joten miksei se sujuisi myös täällä. Ohjelmassa on siis Montrealin ja Cincinnatin ATP1000-kisat sekä US Open, jossa pelaan tällä kertaa myös sekanelinpeliä yhdessä Gaby Dabrowskin kanssa. Vamos!
Nyt pääsee taas nauttimaan teidän peleistä! Ihanaa!!!
Olet sinä Harri kyllä ahkera kynänkin käyttäjä, kaiken muun touhun, mm. tennisturnaukseen valmistautumisen ohessa 😂
Valmiina ollaan täälläkin, lomaa peleistänne oli tietysti liikaa, mutta onneksi on löytynyt
Ottoa, Pattia, Paldaniusta ja Vasoja katseltavaksi.
Kaikkea hyvää ja kivaa pomppupalloilua teille ja meille! 🍀
Sirkka lipsautti yllä olevan nimettömänä, sorry!
Kyllähän tätä ehti jo odottamaan, mutta jälleen turnausennakko tuo tuttua turvallisuutta elämään. 🙂
Melkoisen komea kaavio nelinpelissä on jälleen ja jos asiaan edes hieman perehtyisi, niin tiedä vaikka alkaisi laji kiinnostamaan. Kovia pelejä on teillekin luvassa, mutta eipä tuo ole juuri tällä kaudella haitannut.
Cobolli tipahti jo kaksinpelissä ja Buse pelaa tänään, niin olisi voinut ajatella, että teidän avausottelu olisi osunut jo huomiselle, mutta kai se pitää suosiolla päivä pidempään odotella.
Wimbledonmestareita ollaan muuten vieläkin. Hyvä sillä on aina välillä fiilistellä. 😀
Hawk simulaattorissa rauhallinen meininki saa Tom Cruisen suorituksen näyttämään pahasti ylinäyttelemiseltä 🙂
Ja pallot komentoon, kyllähän ne aina lopulta taipuu tahtoon, kun tarpeeksi käskyttää. Niinkuin myös yleensä ne vastustajatkin teillä. Tsemppiä ja VAMOS!
Kun nyt sain 1.5 vuotta sitten Santiagossa seurata Busen neluria massalla ihan paikan päällä kommentoin lyhyesti hänen peliään (siis nimenomaan nelurissa). Hänellä on hyvä kämmen jota pystyy suuntaamaan melko monipuolisesti ja hänellä oli (ainakin silloin massalla) positiivinen kehonkieli. Verkolla, mitä nyt vielä tuosta muistelen, hänellä on hyvät peruslentolyönnit mutta ne olivat enemmän eteenpäin suuntautuvia ja pelaajan ohi tähtääviä kuin lyhyitä kääntöjä verkon myötäisesti eli hyvää perustekemistä. Ja ei näyttänyt verkolla olevan mitenkään itselleen epämiellyttävässä paikassa. Kun kuitenkin ovat scratch-pari niin varmaan sijoittumiset ja puolenvaihdot ovat hankalampia. Voi olla siis staattista tekemistä.
Sen verran tuohon nelurin asemaa koskevaan keskusteluun oma kommenttini on että teilläkin on vastassa ”singles stars” ATP:n uutisoinnin mukaan. Varmaan mukavaa maailman ykkösinä saada vastaan ihan oikeita lajin tähtiä (etenkin Busen osalta tuonne tähdistöön on vielä matkaa kynnettäväksi). Koko uutinen oli muutenkin rakentunut sille että muistettiin mainita ketkä pelaajat olivat vaivautuneet kaksinpelistä mukaan neluriin, mielenkiintoista nähdä kun puolivälieriin päästään keitä siitä porukasta vielä kentällä heiluu…
Tsemppiä kiertueelle ja maksimipisteet kokoon, 4000 jaossa seuraavien viikkojen aikana.
Kiitos tästä kommentista! Lisätään meidän skouttausreporttiin, ja toivotaan, että neluritaidot ei Busella ole tuosta juuri muuttuneet. 🙂
Fab to have you back on the radar; am looking forward to your matches in Montreal. Good luck!
Tervetuloa takaisin kentille, Harri!
Lisäätkö nuo lyijypainot mailoihisi ja teet hionnat ihan itse, vai tekeekö ne huoltomies vai tulevatko mailat jo tehtaalta viritettyinä?
Teen nuo speksaukset ihan itse kotona, mikä on varmasti poikkauksellista kärkipelaajien joukossa. Muutama paja Euroopastakin löytyy, jotka näitä kustomointeja tekevät, mutta itse olen luottanut aina vielä enemmän oman käden jälkeen. Ja saa tarvittaessa helposti myös muokattuja mailoja lisää, kun ne kuluvat. Tehtaalta tulevat mailat ovat harvoin tarpeeksi samanlaisia keskenään, että niillä voisi tuosta vaan alkaa pelata.
Kiitokset terveisistä sieltä valtameren takaa; Niin paljon auringonsäteitä toi tämä postauksesi tänne kotomaan sateisiin! Valmiina siellä, valmiina täällä, joten ei muuta kuin hommiin 💪💪
P.S. Tekisi mieleni kysyä yksi (jälki)ruokaan liittyvä kysymys: Oletko huomannut olossasi/voinnissasi/jaksamisessasi nyt eroa, kun et enää tänä vuonna ole ollut jälkkärikiellossa?
Valmiina ollaan täälläkin! Jälkiruokien kanssa ei onneksi ole juurikaan ylilyöntejä tullut tänäkään vuonna, kesällä toki ehkä jäätelöä muutaman kerran tuli otettua enemmänkin… 😅 Mutta ehkä päällimmäisenä jäi tuo tapa päälle, ettei aina edes tee mieli makeaa.
No niin, nyt kisakatsomo pystyyn perjantaiksi. Olipa hyvä kuulla, että ruumis ja sielu ovat saaneet kotomaassa sopivaa täydennystä! Ja ihan mukavaa sekin, että koko tiimi löysi loppujen lopuksi reittinsä perille 😄.
Tuo nelinpelin aseman heikentäminen tourilla on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Jos nelinpelistä muodostuu vain pienen joukon ammatti ja se on tourilla vain jonkinlainen sivujuonne, niin olisiko sillä vaikutusta esim. nelinpelin asemaan DC:ssa…
Nelinpeliä on pelattu kilpalajina iät ja ajat. Kotikatsomoissa nautimme siitä nyt kun se vielä varmuudella on ohjelmassa!! Nauttikaa tekin Harri ja Henry ja näyttäkää, mistä oikea nelinpeli on tehty 💪.
jee, taas mennään 🤩 lomat on lusittu ja työt kutsuvat, kuten meillä tavallisilla työläisillä. kävittekö savonlinnassa loman aikana tällä kertaa? melkoiselta lekalta muuten kuulostaa mailasi noin tavalliselle harrastelijalle 😂
olen kommentoinut tämän saman aiemmin jo jokunen vuosi sitten nelurin tilanteesta. tässä on klassinen muna vai kana -ongelma. koska ei markkinoida, ei ole yleisöllä kiinnostusta. jos neluripelaajia ja heidän persoonaansa tuotaisiin esiin enemmän mediassa, niin kyllä heidän pelinsäkin alkaisi kiinnostaa. nyt valitettavasti osa neluripelaajista on yleisölle vain samaa massaa 😓 neluri on pelinä kiinnostava, nopeatempoinen ja vauhdikas, niin kyllä se varmasti yleisöä löytäisi paljonkin enemmän.
loistava esimerkki, mitä tarvittaisiin, tuli washingtonista. siellä tehtiin todella mahtavaa somekontsaa nelurista 🤩 mikitettyjä keskusteluja mutta etenkin nuo pari kelaa, joissa Doumbia & Reboul roustaavat muut pelaajat, olivat aivan mahtavia 😂😂😂 sinäkin sait osasi, ja Calvinkin oli nauranut sille 🤣🤣 anna Harri muidenkin juhlia, kun siihen on aihetta 😂🥳 nojoo, mutta lisää tämmöistä hauskaa kontsaa, jossa neluripelaajat saisivat tuoda persoonaansa esiin, niin kyllä tulisi lisää seuraajia.
toivottavasti pelaajien aktivismi saisi ATP:n kelkan kääntymään!!! on kyllä vääryys, mitä suunnitellaan 😭😱
noniin nyt sain avautua. eli ei muuta kuin todella paljon onnea ja menestystä ameriikan mantereelle 💪 joku ylempänä mainitsi 4000 pistettä, niin juuh kyllä ne herkullisilta kuulostaisivat 🏆🔥🎾 ja side questina, pelastakaa nelurin kunnia pistämällä useampikin single-pari nippuun 😁
Loma meni äkkiä! Tällä kertaa ei Savonlinnassa tullut käytyä, vaikka muuten Pääkaupunkiseudun ulkopuolella pariin kertaan oltiinkin.
Ja Washingtonista tuli toden totta hyvää materiaalia someen! Doumbian kommentit, joissa olisin muka sanonut heidän tuuletuksiensa Rooman voiton jälkeen olleen liikaa ovat sen sijaan kyllä ihan höpöhöpöä! Täytyy täällä Montrealissa käydä tuo väärinymmärrys hänellekin korjaamassa, kunhan vaan tulee mies vastaan. 😅