Totutteleminen Meksikon helteisiin ja koviin kenttiin tapahtui tällä kertaa kertarysäyksellä, sillä pääsin pelaamaan kaksinpelin karsintoja vain pari tuntia maahan saapumisen jälkeen. Australian Matt Ebden oli tuossa matsissa selvästi parempi, mutta arpa heitti meidät vastakkain myös nelinpelissä, joka pelataan myöhään maanantai-iltana. Oma parini on tällä viikolla ensimmäistä kertaa kotimaassaan pelaava Miguel-Angel Reyes-Varela, joten toivotaan, että uutuudenviehätys vie pitkälle!
New Yorkissa vietetyn yön jälkeen lensimme lauantaina aamulla Delta Airlinesin lennolla JFK:lta Meksikon puolelle Los Cabosiin. Nopealla päättelyllä voisi kuvitella, että naapurimaiden kisat olisivat varmasti kohtuullisen lähellä toisiaan, mutta aikataulunmukainen lentoaika oli tällä suoralla lennolla peräti 5 tuntia ja 50 minuuttia. Kovin paljoa lähempänä ei siis ole Los Cabos New Yorkia kuin esimerkiksi Helsinki. Hyvään myötätuuleen oma lentomme kesti onneksi kuitenkin vain hitusen alle viisi tuntia, ja vauvakin nautiskeli muina miehinä olostaan melkeinpä koko lennon ajan, joten siinäkin mielessä perille päästiin tyytyväisenä. 😊
Tämä Los Cabos on siis Tyynen valtameren rannalla kahden Kalifornian niemimaan kärjessä sijaitsevan kaupungin muodostamasta alueesta käytettävä yleisnimi isommalle rantakaistaleelle, joka tuntuu olevan varsinkin amerikkalaisten turistien suosiossa. Ilmeisesti matkakohteena koko alue on kuitenkin melko uusi, sillä vasta 1900-luvun lopussa Meksikon valtio keksi alkaa kehittää alueen turismia, joka pyörii nykyään lähinnä takuuvarman auringon, rantojen, golfin, maailman parhaiden kalastusvesien sekä monenlaisten vesiurheilulajien ympärillä. Lentokentän yksityisjettien ja luksushotellien määrästä voi päätellä, että paikka houkuttelee varakkaampaakin väkeä, mutta varmasti myös budjettimatkaajille löytyy tekemistä.
Omaan silmään Los Cabos vaikuttaa edelleen hotelliresortien ulkopuolella jotenkin keskeneräiseltä, mutta kai täällä suurin osa turisteista viettää aikansa meidän tapaamme rajattujen alueiden sisällä. Alkuperäinen rutikuiva aavikkomaasto on toki myös iso kontrasti resortien hyvin hoidettujen istutusten välillä, mikä ehkä saa kadunvarret näyttämään jotenkin karulta. Mutta kasvaa sielläkin sentään joku kaktus siellä täällä jossain välissä.
Kisahotellina toimiva Hacienda del Mar on entinen Sheraton-ketjun resortti, ja onkin varmasti ihan ensimmäisiä tänne rakennettuja resortteja. Paikka on varsin mukava ja hieno edelleen, mutta siellä täällä vastaan tulee pientä kulahtamista, eikä sellaista upouuden hotellin wau-efektiä oikein synny. Mutta ei kai näissä maisemissa nyt juurikaan ole valittamista edelleenkään? Mitä nyt päivisin voisi ehkä olla pari astetta viileämpää… 😊
Kisapaikka sen sijaan on niin uusi, ettei sitä löydy edes Google Mapsin satelliittikuvista. Ja ilmeisesti rakentaminen on myös edelleen aika pahasti kesken, sillä esimerkiksi keskuskentän katsomot puuttuvat kokonaan ja pelaajien tilatkin ovat osittain väliaikaisrakennuksissa. Los Cabosissa on pelattu ATP-kisa monta kertaa ennenkin, mutta silloin kisakentät ovat sijainneet eri paikassa. Pelillisesti tässä uudessa pelipaikassa ei kuitenkaan ole mitään valitettavaa, vaan kovat kentät ovat laadukkaat ja valaistus viimeisen päälle.
Mutta palataanpa vielä asiaan eli tennisotteluihin. Laskeuduimme tänne Los Cabosiin siis lauantaina puolenpäivän tienoilla, minkä jälkeen otimme kevyen levon ja lounaan hotellilla ennen kuin suuntasin illalla tenniskentille kaksinpelin karsinnan ensimmäisen kierroksen otteluuni. Kuuman ja kostean ilmaston vuoksi täällä aloitetaan pelit vasta kello 18 illalla, joten suurin osa otteluista pelataan keinovaloissa. Yölläkään lämpötila ei kuitenkaan laske kovin paljoa alle 30 asteen eli hikistä hommaa oli tiedossa myös omassa illan toisessa ottelussani.
Itse matsi lähti aika heikosti käyntiin, sillä Ebden ei tehnyt alussa yhtään virhettä, kun taas itse olin rehellisesti sanottuna aika pihalla varsinkin pallon pompun kanssa. Siirtyminen Newportin ruoholta vastamaalatulle hitaalle ja korkeapomppuiselle kovalle kentälle laittoi lyönnin ajoituksen aika tiukalle, eikä tilannetta helpottanut jalkatyön kevyt tahmaisuus pitkän matkustuksen jäljiltä. Sain pidettyä ensimmäisen kerran vasta 0-4 -tilanteessa, mutta tuon jälkeen pääsin peliin hetkeksi jopa ihan hyvin mukaan. Minulla oli pari murtopalloa seuraavassa gamessa, mutta vaikka en murrossa onnistunut niin pidin kuitenkin suhteellisen helposti pari seuraavaa syöttövuoroani. Toisen erän puolivälissä tuli kuitenkin taas pieni suvantovaihe missatessani pari hyökkäyspalloa, enkä enää toipunut erän ja breikin takaa-ajoasemasta. Numerot siis lopulta ihan ansaitusti Ebdenille 2-6, 2-6.
Kaksinpelin pelaaminen oli kuitenkin jälleen tappiosta huolimatta ihan mukavaa, sillä sain treenattua hyvin syöttöä ja palautusta sekä haettua tuntumaa matsikenttiin. Jo perjantaina vähän lukossa ollut oikea lonkka vähän haittasi liikkumista varsinkin rystykulmaan, mutta onneksi sunnuntaina tuo lukko aukesi pitkällisen jumpan jälkeen, joten jatkossa se ei toivottavasti enää häiritse. Kaiken kaikkiaan kaksinpeli oli kuitenkin lähtökohtaisesti aika mahdoton pala, jos miettii voitosta pelaamista kovan tason vastustajaa vastaan niistä lähtökohdista, mistä otteluun lähdin. Mutta olen silti sitä mieltä, että kannatti osallistua, kun kerran tilaisuus avautui. Ja saihan sitä matkakassaa kuitenkin kartutettua ihan mukavasti ekan kierroksen palkintorahallakin.
Viikon päälaji eli nelinpeli alkaa kuitenkin myöhemmin, joten sunnuntaina oli aika palata treenin ääreen uuden parini Miguelin kanssa. Treeniajatkin ovat täällä vähän tavallista myöhäisempiä, sillä aloitimme kahden tunnin treenimme kello 19 emmekä olleet läheskään illan viimeiset treenaajat. Päivärytmi on siis hyvin tavallisesta poikkeava, kun pitää keksiä päiväksi jotain tekemistä, joka ei väsytä liikaa, mutta ei kuitenkaan myöskään tee oloa löysäksi. Onneksi tällä kertaa on perhe mukana niin voi vaikka touhuta vauvan kanssa ja juttuseuraakin löytyy. Ja vauvan päiväunihetkeen ehtii osallistua hyvin itsekin. Mutta kyllähän fakta on se, että mieluummin ainakin itse treenaisin ja pelaisin aamupäivällä ja ottaisin vapaata sitten loppupäivän.
Mutta Meksikon kulttuurin mukaan siis mennään ja sitä on luvassa myös maanantaina, kun pelaamme ensimmäisen kierroksen nelurimme. Ottelu on illan kolmantena matsina kello 18 alkaen eli todennäköisesti vasta kello 21 jälkeen. Arpa heitti vastaamme tuttuakin tutumman Ebden/Smith -aussiparin, sillä Ebdeniä vastaan pelasin siis täällä kaksinpeliä ja Smithin kanssa pelasin puolestaan yhdessä viime viikolla.
Mitään suuria yllätyksiä ei siis liene odotettavissa, mutta tottakai matsin luonne muuttuu jonkin verran siksi, että oma parini Miguel on hieman erityyppinen pelaaja kuin vaikkapa vakioparini Lloyd. Miguel on vahva palauttaja ja taitava takakenttäpelaaja, joka hoitaa verkolla tilanteet rohkeaan liikkumiseen tukeutuen. Tulemme kuitenkin hänenkin kanssaan hyvin juttuun, eikä tämän päivän treenipisteistä jäänyt mitään negatiivista mieleen. Sovimme minun palauttavan tällä kertaa kakkosruudusta, sillä Miguel on vahvempi ykkösestä, kun taas minä voin pelata aika lailla yhtä hyvin molempia. Ja syöttöpuolet sovimme puolestaan niin, että Miguel syöttää myötätuuleen ja minä vastatuuleen, kun auringosta ei tarvitse yöllä juurikaan välittää.
Näin ensimmäistä kertaa yhdessä pelatessa onkin siis aina vähän kuvioissa sopimista, mutta onneksi nelinpelin universaali kieli on yleensä aika hyvin ymmärretty pelaajien keskuudessa, eikä sen suurempia näkemyseroja useimmiten synny. Eikä minulle ole yleensä vaikea tulla toimeen juuri kenenkään kanssa, joten siinäkin mielessä on oikein positiivinen fiilis lähteä kentälle uudenkin parin kanssa. Ja kun Miguelilla on tästä kisasta voittopokaali kerättynä kolmen vuoden takaa ja mies pelaa siis vielä kaiken lisäksi kotimaassaan niin tuskin hänkään tulee huomenna huonosti pelaamaan. Ei siis muuta kuin vamos ja kohti voittoa!
Moi Harri,
En halua kääntää veistä haavassa, mutta oletko sinä saanut selvyyden Tokion valintakuvioista ? Huomasin, että Portugalin pari Sousa/Sousa on päässyt mukaan. En ymmärrä miten he voivat olla Heliövaara/Kontinen paria edellä.
Onnea tämän päivän matsiin ! Ei varmaan helppo matsi … toivottavasti vastustajilla on pitkät kaksinpelit alla siinä vaiheessa !! 🙂
He ovat sisällä ”Singles Priority”-kohdassa, eli kaksinpelaajia arvostetaan tosiaan enempi nelinpelissä kuin nelinpelaajia, jos heillä on kaksinpeliranking korkeampi on nelinpelaajalla. He olivat sijoilla 108 ja 109 kaksinpelissä. Heliövaara/Kontinen olisi voinut päästä sisään vain ”Combined Ranking”-kohdassa, koska kumpikaan ei ole top 10 -nelinpelaaja. Combined rankingissa tällä hetkellä cut on 86, eli vielä selvästi Harria ja Henriä edellä. Sitä en toki minäkään ymmärrä monen muun lisäksi miksi eivät intialaiset päässeet nelinpeliin sisään.
Kiitos tarkennuksista! Säännöissä on nimenomaan mainittu tennisturnauksen maksimipelaajamäärä eli pelkästään neluria pelaavia ei voida ottaa loputtomasti kisoihin. Tiedä sitten, kenen mielestä tämä oli hyvä sääntö. Ainakin Intian pelaajilla tuntuu olevan katkeruutta enemmänkin.
Jukka tuossa vastasikin jo paremmin kuin olisin itse osannut! Mutta kyllähän tuo tietysti vähän harmittaa, että sisäänpääsysäännöt oli tällä kertaa suunniteltu noin räikeästi kaksinpelipelaajia suosiviksi. Mutta ainahan sitä olisi voinut pelata edellisen vuoden aikana paremmin, eli turha tätä on sen enempää murehtia. 🙂
Anteeksi virheeni … poikien karsintamatsi olikin tietysti jo eilen illalla.
Onpa tosiaan typerä tuo valintasysteemi olympialaisiin. Siis kaikki nelinpelaajahuiputkaan eivät pääse mukaan nelinpeliin mutta ”keskinkertaiset” kaksinpelaajat pääsevät. Tuntuu välillä, että jos haluaa olla mukana nelinpelissä isoissa kisoissa, niin pitäisi panostaa kaksinpeliin. 😂
Katsoin muuten Forecasta Los Cabosin ennustetta, sen mukaan edes päivällä ei ylletä 30 asteeseen, illalla olisi niinkin kylmää kuin 20 astetta! Mutta ilmeisesti siis pelisää ei todellisuudessa ole yhtä mukava kuin miltä se kuulostaa?
Joo, kyllähän sen tietyllä tavalla ymmärtää, että halutaan saada parhaita kaksinpelaajia mukaan myös neluriin. Mutta onhan se vähän epäreilua sitten niitä kohtaan, jotka pelaavat vain nelinpeliä. 😕
Mitä sääennusteeseen tulee, niin itselleni Foreca ei löytänyt Los Cabosin nimellä mitään ennustetta. Esimerkiksi haku San Lucas antaa kuitenkin aika todentuntuiset lämpötilat tänne päin ja ei kyllä tule kylmä. Voi vaikka kysyä japanilaiselta Yosuke Watanukilta, joka kirjaimellisesti kaatui eilen kentänpintaan kokovartalokramppiin kolmannessa erässä, eikä enää siitä noussut…
Onpas hassua, kokeilin itsekin Forecan nettisivujen kautta ja sieltä tosiaan ei löytynyt, ja sovelluksesta löytynyt Los Cabos olikin kai jossain ihan toisessa paikassa. Cabo San Lucasin kun laittoi hakukenttään, niin tulikin jo oikeamman näköinen ennuste, huh huh! Toivottavasti huoneessa toimii ilmastointi!
Jep lämpöä kyllä riittää! Saa kunnon hien päälle ihan vain kävelemällä aamupalalle ja takaisin 😅. Mutta onneksi ilmastointikin pelaa!